1001 kirjaa ja yksi pieni elämä

Takaisin perusasioiden pariin: pitkästä aikaa kirja 1001-listalta! Olen pitkään jumittanut projektissani paikallani ja havahduin taas sii...

Luin kirjan, jota inhosin alusta loppuun. Usein jos inhoan jotakin kirjaa, näen kuitenkin sen positiivisetkin puolet ja koen hetkittäin va...

On vähän yli kaksi vuotta siitä, kun  tutustuin ensimmäistä kertaa Sebaldiin.  Valitettavasti tämä toinen kertakaan ei ollut kovin miell...

Uh, huh ja öh. Jatkoin  Nobel-sivistymistä Elfriede Jelinekin Pianonsoittajan parissa, joka kuuluu myös 1001-listalle. Olipahan taas ran...

On aika ärsyttävää, kun toisinaan ei yhtään tajua, miten jotkut kirjoista ovat ansainneet paikan 1001-listalla. Olinko vain vähän tyhmä, ...

En pystynyt vastustamaan kiusausta, kun bongasin kirjastosta tämän pikkuruisen miki-kirjan. Anna-Leena Härkönen kuuluu inhokkikirjailijoi...

Nyt on aika nostaa kissa pöydälle. Se kissa, jota suurin osa varmasti tulee ajatelleeksi, kun joku hullu kertoo aikovansa lukea kaikki 1001-...

Jotkut kirjat ihastuttavat, lumoavat ja innostavat. Toiset taas kyllästyttävät, ällöttävät ja jopa vihastuttavat. Hanif Kureishin pienois...

Nyt siellä tutut ja tuntemattomat huutavat kuorossa: "Gradua tekemään siitä, hömppäkirjat ja blogi sikseen, kunnes työ on valmis!...