keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Lukuvuosi 2014 paketissa

Tätä vuotta eletään enää muutama hassu tunti (enkä aio taas kertoa, miten turha juhla uusi vuosi mielestäni on jne.) ja on aika tehdä tilinpäätös tämän vuoden lukemisista. Viime vuoden koonti löytyy täältä. Tälle vuodelle asetin vuosi sitten tavoitteikseni seuraavaa, viivasin yli toteutuneet tavoitteet:

  • Luen omasta hyllystäni ainakin kymmenen siellä odottelevaa kirjaa
  • Luen ranskalaisia kirjoja Vive la France -haasteeseen
  • Luen sodasta kertovia kirjoja Ihminen sodassa -haasteeseen
  • Luen Dickensin Kolean talon
  • Luen Tuulen viemän
  • Luen lopultakin Sadan vuoden yksinäisyyden
  • Yritän (taas) lukea Rikoksen ja rangaistuksen tai muuta Dostojevskiä
  • Pidän lukumaratonin, ehkä tiiliskivimaratoninkin 
  • Ennen kaikkea luen sitä mikä kiinnostavimmalta ja parhaalta tuntuu ja nautin kirjojen maailmasta ja lukuajasta

  • Vain Kolea talo jäi lukematta (se oli muuten osa täysin pähkähullua kuukauden klassikko -haastettani, jonka tilanteeseen palaan lähipäivinä) joten näiden toteutuneiden tavoitteiden pohjalta, ja muutenkin, voisin todeta, että vuosi 2014 oli kirjallisesti upea. Luin tänä vuonna 101 kirjaa, joka on enemmän kuin olen koskaan lukenut vuoden aikana ja joukkoon mahtui vino pino paksuja klassikoita, listojen kirjoja ja hienoja uusia tuttavuuksia. Tässäpä listattuna tämän vuoden kirjat höystettynä kuukausittaisilla erikoismaininnoilla.

    Tammikuu

    Vuosi alkoi kotona palapeliä kooten ja äänikirjoja kuunnellen. Paluu Vaasaan oli hirveän rankka ja koko kuukausi valtavan kylmä ja ahdistava, en muistele lämmöllä, huh, en todellakaan. Luin kuitenkin mielettömiä kirjoja.

    1) Ernest Hemingway: Vanhus ja meri
    2) Mary Shelley: Frankenstein  
    3) Oscar Wilde: Dorian Grayn muotokuva
    4) Haruki Murakami: 1Q84-trilogia
    5) H.P. Lovecraft: Hulluuden vuorilla
    6) Juha Itkonen: Anna minun rakastaa enemmän
    7) Mikko Rimminen: Nenäpäivä
    8) Margaret Mitchell: Tuulen viemää
    9) Stieg Larsson: Pilvilinna joka romahti
    10) Pasi Ilmari Jääskeliäinen: Lumikko ja yhdeksän muuta

    Tammikuun vaikuttavin kirja ja mielestäni onnistunein kirjakuvani ikinä:



    Helmikuu

    Helmikuussa lumi suli ja taivas sanoi puli puli. Pimeys jatkui, eipä ollut suosikkini tämäkään kuukausi. Pidin puolikkaan lukumaratonin.

    11) Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan
    12) Thomas Harris: Uhrilampaat
    13) Gabriel Garcia Marquez: Sadan vuoden yksinäisyys
    14) H. G. Wells: Aikakone
    15) Nathanel West: Vastaathan kirjeeseeni, Miss Lonelyhearts
    16) Joel Haahtela: Katoamispiste
    17) Laura Esquivel: Pöytään ja vuoteeseen
    18) Markus Zusak: Kirjavaras
    19) Katja Kettu: Kätilö

    Helmikuun paras työmatkojen piristys:



    Maaliskuu

    Maaliskuussa koin jonkin ihmeellisen piristymisen monen kuukauden synkkyyden jälkeen, aurinko alkoi taas paistaa ja kirjallisuuskin muuttui kerrasta kevyemmäksi (ja luin näemmä ihan HULLUNA!).

    20) Phil Schwarzmann: How to marry a Finnish girl
    21) Aino Suhola: Rakasta minut vahvaksi
    22) Riikka Pulkkinen: Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän
    23) Kjell Westö: Missä kuljimme kerran
    24) Jeanette Winterson: Ihoon kirjoitettu
    25) Ulla-Leena Lundberg: Jää
    25) Mikko Rimminen: Pussikaljaromaani
    26) Anna-Leena Härkönen: Ei kiitos
    27) Miika Nousiainen: Maaninkavaara
    28) Dostojevski: Kirjoituksia kellarista
    29) Marguerite Duras: Lol V. Steinin elämä
    30) Samuel Becket: Malone kuolee
    31) Aapeli: Pikku Pietarin piha
    32) Pekka Hiltunen: Vilpittömästi sinun
    33) Antti Heikkinen: Pihkatappi

    Synttärikakkua ja mainio kirja maaliskuussa:



    Huhtikuu

    Huhtikuussa ei tapahtunut oikein mitään, mutta luin paljon ja vietin All you can read -viikonloppua Vaasassa. Luin melko haastavia kirjoja ja aika monta kirjaa jäi bloggaamattakin.

    34) Anne Frank: Nuoren tytön päiväkirja
    35) Ville Kivimäki: Murtuneet mielet
    36) Jonathan Swift: Vaatimaton ehdotus
    37) Henri Charriere: Vanki nimeltä Papillon
    38) Knut Hamsun: Nälkä
    39) Aki Ollikainen: Nälkävuosi
    40) Robin Cook: Virus
    41) Karl Ove Knausgård: Taisteluni ensimmäinen kirja
    42) Tommi Kinnunen: Neljäntienristeys
    43) Asimov: Säätiö
    44) McEwan: Black dogs

    Huhtikuun koskettavin kirja:



    Toukokuu

    Toukokuussa kesä teki tuloaan, tarkenin muutamana päivänä lukea puistossa töiden jälkeen. Ihan kamalasti luin näemmä toukokuussakin, vaikka töissä oli melkoinen hässäkkä.

    44) Knausgård: Taisteluni toinen kirja
    45) Dostojevski: Rikos ja rangaistus
    46) Flynn: Kiltti tyttö
    47) Jong: Lennä, uneksi
    48) Beckett: Molloy
    49) Clevesin prinsessa
    50) Paholainen ruumiissa
    51) Kamala luonto
    52) Riikka Pulkkinen: Vieras
    53) Jelinek: Pianonsoittaja
    54) Dumas: Kolme muskettisoturia
    55) Kokko: Pessi ja Illusia
    56) Waters: Yövartio
    57) Camus: Kapinoiva ihminen
    58) Savolainen & Jalkanen: 50 parasta kirjaa

    Toukokuun uskomattomin työvoitto:



    Kesäkuu

    Kesäkuussa oli KYLMÄ. Teinköhän muuta kuin istuin junassa? Kyllästyin hetkellisesti listoihin ja vieläkin harmittaa, etten blogannut Kani nimeltä jumalasta, se oli yksi hienoimmista tämän vuoden lukukokemuksista.

    58) Deborah Spungen: Nancy
    59) Anu Jaantila: Sannan jenkkivuosi
    60) Philip K. Dick: Blade runner
    61) Nieminen: Avioliittosimulaattori
    62) William S. Burroughs: Nisti
    63) William S. Burroughs: Hämy
    64) Calvino: Näkymättömät kaupungit
    65) Knausgård: Taisteluni kolmas kirja
    66) Winman: Kani nimeltä jumala
    67) Williams: Hyppyarkku
    68) Atwood: Yli veden

    Kesäkuun (koko vuoden...) aktiviteetit pähkinänkuoressa:



    Heinäkuu

    Heinäkuun hikoilin etätöissä kotona ja pakkasimme kaiken kolmioomme seitsemän vuoden aikana  kertyneen tavaran pahvilaatikoihin, ja loppukuusta siirsimme laatikot uuteen osoitteeseen, huh mitä touhua. Oli hiki, koko ajan. Ehdin lukemaan vain kaksi kirjaa, hyvät hyssykät! Ja niistäkin Liitto oli äänikirja

    69) Tuomas Kyrö: Liitto
    70) Siri Hustvedt: Kaikki mitä rakastin

    Kesän paras (ainut) parvekekirja:



    Elokuu

    Elokuussa oli töitä ja vähän lomaakin, uuteen asuntoon kotiutumista. Oli myös julkisivuremontti, hyvästi pitkät loma-aamu-unet... Sain täyteen sata blogiaikana listalta luettua kirjaa, wuhuu! Perustin myös blogille facebook-sivun.

    71) James Ellroy: Musta Dahlia
    72) Katharina Blumin menetetty maine
    73) Tuomas Kyrö: Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja
    74) Jonathan Franzen: Muutoksia
    75) Chandler: Syvä uni
    76) Nousiainen: Metsäjätti
    77) Hietamies: Hylätyt talot, autiot pihat

    Elokuun paras ilme:



    Syyskuu

    Syyskuussa oli taas arki, mutta ihanan lämmintä (kuinka ollakaan, kun sateinen kesäloma oli juuri loppunut...). Hyvien kirjojen kuukausi oli näemmä syyskuukin, tein oman ennätykseni ja luin yhden kuukauden aikana kolme uutuuskirjaa (Knausgård, Murakami, Holma).

    78) Irving: Kaikki isäni hotellit
    79) Knausgård: Taisteluni neljäs kirja
    80) Murakami: Värittömän miehen vaellusvuodet
    81) Antti Holma: Järjestäjä
    82) Nikolai Gogol: Kuolleet sielut
    83) Harriet Beecher Stowe: Setä Tuomon tupa

    Kuukauden paras lohtushoppailu:



    Lokakuu

    Lokakuussa oli ihan selvästi jo syksy. Luin hienoja kirjoja ja kävin Turun kirjamessuilla sekä muuten vaan Helsingissä. Odotin jo marraskuun lomaa ja luin lomakohteeseen sijoittuvan Khao Lakin sydämet ja matkaoppaita (joista en kylläkään blogannut).

    84) MacDonald: Linnuntietä
    85) Sund: Varistyttö
    86) Tiainen: Khao Lakin sydämet
    87) Lee: Kuin surmaisi satakielen
    88) Kundera: Olemisen sietämätön keveys

    Lokakuun parhaita hetkiä:




    Marraskuu

    Marraskuussa koitti kauan ja hartaasti odotettu kuukauden virkavapaa ja lomamatka lämpöön, Thaimaan Khao Lakiin. Oli niin kiire lomaillessa, etten ehtinyt lukemaan. Olen siitä ehkä vähän keskiverrosta poikkeava, että minä ehdin lukemaan arkena huomattavasti enemmän kuin loma-aikoina, voi noita Turku-Vaasa junamatkoja...

    89) Murakami: Norwegian Wood
    90) Oates: Haudankaivajan tytär
    91) Roth: Salajuoni Amerikkaa vastaan
    92) Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät

    Marraskuun paras ylläri, karkaava rekvisiitta:





    Joulukuu

    Joulukuussa olin kolme viikkoa Vaasassa ja ehdin lukemaan monta hyvää kirjaa, Hard Luck Cafe oli mainio työmatkojen piristys ja lääke jatkuvasti vaivaavaan Turku-ikävään. Jouluaika meni taas enimmäkseen muun touhun kuin lukemisen parissa, mutta loppujen lopuksi koko vuonna luettujen kirjojen saldo kasvoi yli sataan kirjaan!

    93) Grass:Peltirumpu
    94) Mäki: Hard Luck Cafe
    95) Gaarder: Sofian maailma
    96) Atwood: Ryövärimorsian
    97) Carol Shields: Ellei
    98) Margaret Atwood: Orjattaresi
    99) Grimmin satuja
    100) Banks: Crow Roadin käsikirjoitus
    101) John Steinbeck: Vihan hedelmät

    Joulukuun paras yllättäjä:


    Muutamia huomioita vuonna 2014 luetuista kirjoista:
    • Luin enemmän suomalaista kirjallisuutta kuin ennen
    • Luin enemmän uutuuskirjoja kuin ennen
    • Jäin koukkuun Knausgårdiin, ahmin kaikki käännetyt Taisteluni-sarjan osat tänä vuonna
    • Luin monta upeaksi osoittautunutta klassikkokirjaa (Tuulen viemää, Saatana saapuu Moskovaan, Peltirumpu, Kuin surmaisi satakielen)
    • Sain ihan oikeasti luettua Rikoksen ja rangaistuksen!
    • Kirjallisuus auttoi minua jaksamaan, kun oli vaikeaa, piristi kun oli tylsää ja rentoutti, kun kaipasin rentoutusta.
    • Luin keskimäärin kaksi kirjaa viikossa. Vaikka olin koko vuoden loma-aikoja lukuunottamatta kokopäivätöissä. Tästä on kiitäminen junamatkoja, jotka tulevat jatkumaan myös vuonna 2015.
    Lopuksi vielä katsaus listaprojektini tilanteeseen.

    2013 lopussa tilanne oli listoilla tällainen:
    1001 kirjaa: 118/1001
    Keskisuomalaisen lista: 55/100
    HS:n suomalaiset 2000-luvun suosikit lista: 9/100

    nyt vuoden 2014 viimeisenä päivänä tilanne on tämä:
    1001 kirjaa: 165/1001
    Keskisuomalaisen lista: 79/100
    HS:n suomalaiset 2000-luvun suosikit lista: 23/100
    Kirjabloggaajien kaikkien aikojen paras kirja: 75/142

    Tästä päätelmänä, vuonna 2014 luin listoiltani (huom, monet kirjat kuuluvat useammalle listalle):

    1001 kirjaa: 47 kirjaa
    Keskisuomalaisen lista: 24 kirjaa
    HS:n suomalaiset 2000-luvun suosikit lista: 14 kirjaa

    Kirjabloggaajien kaikkien aikojen paras kirja (uusi lista): 24 kirjaa

    Ei pöllömmin siis. Ensi vuodelle en aseta minkäänlaisia tavoitteita, toki olisi hauskaa pyrkiä kahteensataan 1001-listalta luettuun kirjaan, se olisi jo aika hieno saavutus. Haasteisiin osallistun, mikäli sopivia sattuu tuleman vastaan. Tavoitteena on ennen kaikkea nauttia lukemisesta eikä suorittaa.

    Toivottavasti olette viihtyneet blogissani vuonna 2014 ja toivotan teidät tervetulleiksi seuraamaan lukuharrastustani myös vuonna 2015! Ihanaa uutta vuotta kaikille!

    tiistai 30. joulukuuta 2014

    Nobelisteja, vankilapakoa ja perhosia: lukuhaasteiden loppuyhteenveto

    Vuosi 2014 kului ennätysnopeasti ja vuoden aikana osallistuin moneen lukuhaasteeseen. Kovin suuria saavutuksia en saanut aikaan ja nyt ajanpuutteen vuoksi kokoan kolme haastetta tähän samaan postaukseen, vaikka jokainen haaste kyllä ansaitsisi kokonaan omat postauksensa

    14 nobelistia

    Jokken 14 nobelistia -haaste kannusti lukemaan kirjoja kirjallisuuden Nobel-voittajilta. Kuvittelin, että helpohkosti pääsisin ainakin kymmennen nobelisti-kirjaan, mutta toisin kävi. Saalis jäi kahdeksaan kirjaan (Steinbeckin Vihan hedelmät on yhä kesken, enkä ehtinyt saamaan sitä joukkoon mukaan, tosin eipä se olisi nostanut minua seuraavaan kastiin) ja olen näin ollen luokitukseltani "uuras ja ahkera nobelisti-bloggaaja", ihan kelpo suoritus siis, vaikka ylemmäs pyrinkin. Kaikki kirjat kuuluvat myös 1001-listalleni, joten kivasti nobelistien lukeminen edistää projektiani. Kiitos Jokkelle tyylipuhtaasta haasteesta! Tässä vielä lukemani kirjat:









    1) Gabriel García Márquez: Sadan vuoden yksinäisyys
    2) Knut Hamsun: Nälkä
    3) Samuel Beckett: Molloy
    4) Samuel Beckett: Malone kuolee
    5) Elfriede Jelinek: Pianonsoittaja
    6) Albert Camus: Kapinoiva ihminen
    7) Heinrich Böll: Katharina Blumin menetetty maine
    8) Günter Grass: Peltirumpu


    Hei me lusitaan!

    Elegian vankilapako-lukuhaaste oli hauska, vaikka en päässytkään etenemään sen pidemmälle kuin eristyssellistä tavalliseen, tosin edistystä sekin. Pakenin Papillon ja hyppyarkun matkassa:




    1) Henri Charriere: Vanki nimeltä Papillon
    2) Eric Williams: Hyppyarkku

    Lukuiloa Perhoslaaksossa

    Lukuiloa Perhoslaaksossa oli Main hieno haaste, johon osallistuminen jäi osaltani varsin säälittäväksi, vaikka niin päätinkin lukea ainakin omasta hyllystäni Baubyn Perhosen lasikuvussa, ehkä ensi vuonna... Lopulta perhosiin liittyvää ei tullut luettua kuin jo lusimishaasteeseenkin osallistunut Papillon eli kuulun siis kaaliperhosten joukkoon. Kiitos Maille haasteesta!



    1) Henri Charriere: Vanki nimeltä Papillon



    Kivoja haasteita takana, vuoden 2015 haasteita odotellessa!



    lauantai 27. joulukuuta 2014

    Jostein Gaarder: Sofian maailma

    Muistan lainanneeni Sofian maailman kirjastosta joskus puolitoista vuosikymmentä sitten. Silloin kirja tuntui kiinnostavalta, mutta kyllästyin heti alkuunsa sen pitkiin filosofisiin oppitunteihin. Kuivakat muinaiset filosofit eivät kiinnostaneet, vaikka itse tarina olikin mukaansatempaava. Tarina alkaa niin, että 14-vuotias norjalainen Sofia-tyttö alkaa saada omituisia kirjeitä, joissa tuntematon filosofi perehdyttää häntä filosofian historiaan ja filosofisen ajattelun saloihin. Lopulta koko tarina onkin sangen filosofinen, yllättävä ja ovela, mutta kieltämättä nyt huomattavasti vanhempanakin koin kirjan toisinaan melko kuivaksi. Huolimatta siitä, että luonnontieteilijän identiteetissäni onkin aimo ripaus humanistia.

    En kuitenkaan ihmettele, miksi Sofian maailma on niin suosittu (Kirjan takakannessa mainittiin, että tarinaan liittyen on julkaistu jopa cd-rom! Näin ne ajat muuttuvat, huh). Tarina on samalla sivistävä, opettavainen ja jännittäväkin. Se kannustaa omaan ajatteluun, mikä on erittäin hieno piirre nuorille suunnatussa kirjallisuudessa. Vaikka valitinkin kuivakkuudesta, on teksti kuitenkin eloisaa ja filosofiset oppitunnit on kirjoitettu selkeästi ja värikkäästi. Leikkaus filosofian historiaan on luonnollisesti samalla opetus koko nykyisen ajattelun, tieteen ja yhteiskunnan lähtökohdista ja sen vuoksi suositeltavaa lukemistoa ihan jokaiselle lukutaitoiselle henkilölle.

    Nappaan kirjalla pisteen Norjalle Annamin Kirjallinen retki pohjoismaissa -haasteessa!

    Kirjailija: Jostein Gaarder
    Luettu kirja: Sofian maailma (suom. Katriina Savolainen)
    Alkuperäinen kirja: Sofias verden (1991)
    Sivumäärä: 608
    Mistä hankittu: Turun kirjastosta
    Arvostelu: ★★★

    tiistai 23. joulukuuta 2014

    Joulupuu on rakennettu...


    ... ja kirjahylly suursiivottu! Joulu saa siis tulla. Ihanaa joulua teille kaikille, muistakaa rentoutua ja nauttia rauhasta ja hyvistä kirjoista, ruuasta ja leppoisasta tunnelmasta.



    sunnuntai 21. joulukuuta 2014

    Kolme bloggaamatonta kirjaa

    Kolme yötä jouluun on! Ja joulukiireet ovat saavuttanet minutkin, vaikka joulusta selviänkin melko vähäisin toimenpitein. Marraskuun ja joulukuun aikana olen lukenut paljon, mutta blogannut vähän. Tässäpä siis erittäin lyhyesti kolme 1001-listan kirjaa, joista en ole blogannut ja pidempiin pohdintoihin en taida enää pystyä. Nämä kaikki ovat sellaisia noin kolmen tähden kirjoja, hyviä, mutta eivät maailmoja mullistavia tai poikkeuksellisen ikimuistoisia.

    Philip Roth: Salajuoni Amerikkaa vastaan oli poliittinen, mutta siitä huolimatta yllättävän kiinnostava. Se oli pienen pojan (nimeltään Philip Roth) näkökulmasta kerrottu kuvaus yhdysvaltain juutalaisten asemasta toisen maailmansodan aikaan. Pelkäsin kuivakkaa tekstiä, mutta löysin sitä vain kohdista, jossa kuvailtiin pidempään historiallisia tapahtumia ja henkilöitä. Tämä olisi varmasti erittäin mieluisaa luettavaa minua poliittisesti valveutuneemmille henkilöille.

    Crow Roadin käsikirjoitus oli ensimmäinen kirja Iain Banksilta, jonka olen lukenut. Skotlanti, viskiä, persoonallisia henkiöitä ja vähän kieroutunutta huumoria höystettynä synkkyydellä ja kuolemalla, tykkäsin!

    Ellei (Carol Shields) on romaani romaania kirjoittavasta romaanikirjailijattaresta, jonka maailma on järkkynyt, kun hänen tyttärensä hylkäsi mukavan elämän ja päätyi kadulle kerjäläiseksi. Hetkittäin pidin romaanista paljonkin, toisinaan pidin sitä taas melko turhana. Tässäkin romaanissa on naisia, jotka kokoontuvat ravintolaan keskustemaan, joten melko pian lukemisen jälkeen aloin sekoittaa tämän sekä hiljattain Atwoodilta lukemani Ryövärimorsiamen. Ei ihme, sillä kyseessä on kaksi aika samantyylistä kirjailijaa. Loppujen lopuksi mukava lukukokemus tämäkin.

    Kohta lähdemme joulukuusenhakureissuun, äsken kurkkasin ikkunasta ja näyttää siltä, että Turkukin on saanut valkean peitteen. Mikäli en palaa blogiini enää ennen joulua, toivottelen jo nyt teille kaikille oikein ihanaa, rentouttavaa ja tietenkin kirjaisaa joulua! <3

    maanantai 15. joulukuuta 2014

    Margaret Atwood: Ryövärimorsian


    Luin ensimmäisen Atwoodini kesällä ja nyt talven  syksyn pimeydessä mieleni teki lisää. Kirjastosta löytyi Ryövärimorsian, kirja jonka nimi herätti heti kiinnostukseni. Kansi oli yllättävän hömppähenkinen, kun taas sisältö paljastui melko rankaksi ja synkäksi.

    Atwoodin tarinan päähenkilöinä toimii kolme naista, Tony, Charis ja Roz. He ovat ystävykset, jotka kokoontuvat yhteiselle lounaalle Toxique-ravintolaan silloin tällöin. Lounailla keskustellaan ennen kaikkea yhteisestä vihollisesta, Zeniasta, entisestä yliopistoaikaisesta ystävästä. Zenian elämä on kohdannut naisten elämien kanssa kohtalokkaasti ja naista luullaan pitkään kuolleeksi, kunnes hän eräänä päivänä ilmestyy takaisin naisten elämään.

    Tarina etenee takaumina päähenkilöiden elämään ja jokainen nainen pääsee vuorotellen tapahtumien valokeilaan. Heidän elämistään paljastuu rankkoja asioita, jotka selittävät naisten rikkonaisuuden ja inhimillisyyden. Zenia on palannut kaikkien elämään siten, että vaikutukset ovat tuhoisia. Zenia kertoo kaikille erilaisia valheita ja saa naisten aviomiehet pois tolaltaan kauneudellaan ja viekkaudellaan.

    Kirja on rakenteeltaan hieno ja se, miten Zenia tuo naiset yhteen on hämmentävän surkuhupaisaa. Koitin jatkuvasti kaivaa tarinasta piilomerkityksiä ja vertauskuvia, mutta loppujen lopuksi en saanut tarinasta kovinkaan paljon irti. Miesten ja naisten voimasuhteet, naisten välinen ystävyys ja toisaalta nainen on naiselle susi -asetelma olivat toki kiinnostavia, mutta kirja ei ollut ihan minun juttuni. Atwood kuitenkin on melkoinen taituri ja hänen tekstiään on ilo lukea, vaikkei tarina itsessään niin innostaisikaan. Seuraavaksi taidankin etsiä käsiini Orjattaresi-dystopian, jota Annami on kovasti suositellut!

    Kirjailija: Margaret Atwood
    Luettu kirja: Ryövärimorsian (suom. Kristiina Drews)
    Alkuperäinen kirja: The Robber Bride
    Alkuperäinen julkaisuvuosi: 1993
    Sivumäärä: 608
    Mistä hankittu: Vaasan kirjasto
    Arvostelu: ★★★

    lauantai 13. joulukuuta 2014

    Viime aikojen äänikirjat: Hard Luck Cafe & Harjukaupungin salakäytävät

    Synkkääkin synkempiä työmatkakävelyjä on viime viikkoina ilostuttanut pari äänikirjaa suomalaiskirjailijoilta. Kahden viikon päästä joulun pyhät alkavat jo olla ohi, jota on vaikea ymmärtää näillä keleillä. Odotan kuitenkin joulun rauhaa ja rentoutta kovasti! Bloggausinto on ollut vähän hukassa, mutta lukuinto kuitenkin huipussaan joten blogattavaakin olisi kertynyt, ehkä sitten kun on paremmin aikaa... Joka tapauksessa tässä lyhyesti viime aikojen työmatkaseuralaisistani.


    Pasi Ilmari Jääskeläinen: Harjukaupungin salakäytävät

    Kuva: Pasi Ilmari Jääskeläinen
    Olen aiemmin (muistaakseni tämän vuoden tammikuussa) lukenut Pasi Ilmari Jääskeläiseltä (virallinen kirjablogimaailman lemmikki) Lumikko ja yhdeksän muuta -kirjan, joka ei ollut ihan minun juttuni. Kuitenkin PIJ on mielestäni kiinnostava kirjailija ja kun Harjukaupungin salakäytävät löytyy myös kirjabloggaajien kaikkien aikojen paras kirja -listalta, en kahdesti miettinyt kun näin äänikirjan kirjastossa.

    Harjukaupungin salakäytävien alkutahteja vaivasi sama tunnelma kuin Lumikkoakin, koin kuuntelevani lapsille suunnattua tarinaa. Salakäytävien suhteen kävi kuitenkin hyvin pian selväksi se, että tarina on kaikkea muuta kuin lapsille suunnattu ja siksi tietty lapsellisuus tuntuikin hämmentävältä. Tarina oli yllättävänkin raaka ja raadollinen, mutta kummallisen kiehtova. Kiehtovaa oli myös se, että lopuksi selvisi, että kirjalle on kirjoitettu kaksi eri loppua eikä lukija voi etukäteen tietää, kumman lopun, kumman salakäytävän pään, hän tulee löytämään. Mystiset elementit ovat makuuni, mutta silti ei tämäkään kirja ollut ihan se minun juttuni. Kirja kuuluisi kuitenkin ehdottomasti kaikkien jyväskyläläisten vakiolukemistoon, itse en tunnistanut paikoista mitään, mutta paikallisille tuttujen paikkojen kuvailu lienee varsin antoisaa (vrt. Reijo Mäki!).

    Kirjailija: Pasi Ilmari Jääskeläinen
    Kirja: Harjukaupungin salakäytävät (2010)
    Lukija: Juhani Rajalin
    Mistä hankittu: Vaasan kirjastosta


    Reijo Mäki: Hard Luck Cafe

    Kuva: Elisa Kirja
    Tämä on kirja, josta sekä äitini että mieheni ovat usein puhuneet! Vares-kirja, joka sijoittuu tulevaisuuden Turkuun oli totta vie ihan niin kiehtova kuin miltä se on kuulostanutkin. Vares on jo vanha mies, joka työskentelee tylsässä päivätyössä autobordellin (joka muuten sijaitsee huvittavan lähellä kotiani) vastaanottajana. Turun kaduilla partioi EU-joukkoja, Kupittaan puisto on muuttunut ankeaksi pakolaisten parakkikyläksi ja joukkoliikennevälineinä toimivat hitaasti mäkien päälle kitkuttavat kondolihissit. Vares elelee Kupittaan puiston reunalla asunnossa, jossa ennen muinoin on toiminut TPS:n toimisto. Hassua sinänsä, että tuo toimisto oli vielä pari vuotta sitten (ja siis kirjan kirjoittamisen aikaan myös) tuolla paikalla, mutta on sittemmin muuttanut muualle. Sudet juoksentelevat ympäriinsä, monet sodat ja taloudelliset kriisit ovat saaneet Suomen ja Turun melkoisen ankeaan tilaan.

    Olen aina pitänyt Vares-kirjoista etenkin niiden Turku-kuvauksen vuoksi, joten Hard Luck Cafe oli ihan hillitöntä kuultavaa. Kirjan juoni oli tyypillistä Vares-meininkiä, mielikuvituksellista ja pikkuisen höttöistä, mutta mielenkiinto pysyi hyvin yllä. Herkullisen Turku-kuvauksen lisäksi kirja tarjosi myös herkkyyttä, sillä se esitteli Vareksen pojan ja lapsenlapsen ja lähes kostutti kuuntelijan silmänurkan. Vareksen seikkailujen kuunteleminen pitkästä aikaa oli niin mukavaa, että päätin vakaasti lukevani lisää Mäen kirjoja, monet niistä ovat vielä lukemattakin!

    Kirjailija: Reijo Mäki
    Kirja: Hard Luck Cafe (2006)
    Lukija: Juha Veijonen
    Mistä hankittu: Turun kirjastosta


    maanantai 8. joulukuuta 2014

    Marraskuun kuukauden klassikko: Peltirumpu (Günter Grass)


    Hei pitkästä aikaa! Bloggaaja ei ole kadonnut, vaikka siltä on tuntunutkin, minustakin. Ihmeitä tekevä loma loppui ja paluu Vaasaan koitti viime viikolla. Nuo loman ihmeet tuntuvat jo kadonneet, kovin on synkkä ilma ja ihmisen mieli. Mutta joulua ja valoa kohti mennään. Joulumielestä en ole havainnut vielä rippeitäkään enkä ole vielä saavuttanut hetkellistäkään kutkuttavaa joulunodotusfiilistä, mikä on aika poikkeuksellista minun tapauksessani. Mutta vakaasti uskon, että se sieltä vielä koittaa!

    Synkeistä fiiliksistä huolimatta olen kovasti viime aikoinan nauttinut lukemisesta. Marraskuun kuukauden klassikko (jonka luin lähes kokonaan marraskuun puolella, mutta viimeistelin tänään) oli melkoinen järkäle mutta voi sentään millainen järkäle! Palaan vielä loppukuusta kuukauden klassikko -haasteeseeni ja miten sen kanssa kävikään (spoiler: ei kovin hyvin). Grassin tuotannosta olen aiemmin lukenut Kissan ja hiiren, jota muistelen poikkeuksellisen hengästyttävänä lukukokemuksena, vaikeana mutta hienona kirjana. Peltirumpu kiinnosti minua etukäteen, mutta odotukseni eivät olleet silti kovin korkealla, en ajatellut, että tästä tulisi yksi tämän vuoden parhaimmista lukukokemuksista mutta niin vain kävi. Olen innoissani!

    Peltirumpu on Kissan ja hiiren tavoin hengästyttävä ja hurja. Se on 700-sivuinen rumpusoolo, jossa Oskar, merkillinen pieni mies, joka päättää lopettaa kasvamisen kolmivuotiaana, iskee mielisairaalassa rumpukapuloita peltirumpuunsa ja muistelee historiaa, omaansa, oman sukunsa, Danzigin (nykyisin Gdansk) ja koko Euroopan historiaa. Tapahtumat ovat hämmentäviä, irrallisia ja unenomaisia, mutta teemat ovat selkeät: Oskar kertoo natsi-Saksan tapahtumista ja toisesta maailmansodasta raivokkaan rehellisesti mutta kuitenkin liioitellen, maalaillen ja surrealistisia elementtejä mukaan rummuttaen.

    Erityisen Peltirummusta teki totta kai sen kertoja. Aikuinen mies pienen pojan ruumiissa on näennäisen viaton, mutta kuten lukija huomaa jo ensimmäisillä sivuilla, varsin suora, häikäilemätön ja jopa härski. Oskar pääsee lähelle tapahtumia sellaisena kuin ne ovat, sillä hänen motiivejaan ja ymmärrystään ei tajuta epäillä. Oskar on luultavasti yksi ristiriitaisimmista romaanihahmoista, joihin olen tutustunut. Hän on ärsyttävä ja kummallinen, suorastaan vastenmielinen, mutta toisaalta hellyyttävä ja säälittäväkin.

    En kykene kertomaan Peltirummusta sitä, mikä teki kirjasta niin erityisen. Siksipä toivoisinkin,  että useampi lukija löytäisi tämän hienon klassikon. Maagisen realismin keinoin etenevä romaani, joka on sekoitus sotaisaa historiaa, Danzigin kaupunkimaisemia, hämäriä tapahtumia Oskarin isoäidin neljän hameen alla, sipulien kuorimista ja itkemistä Sipulikellari-yökerhossa, mielisairaalaa, hämärää seksuaalisuutta ja uskonnollisuutta ja tietenkin valtava määrä rummun pärinää: tämä on yksinkertaisesti romaani, joka on koettava itse!

    Ja ei, en löytänyt yhtymäkohtia Sielun Veljien Peltirumpu-kappaleeseen.

    Kirjalla nappaan myös pisteen 14 nobelistia -haasteessa. Kirja kuuluu sekä 1001- että 100-listoille.

    Kirjalija: Günter Grass
    Luettu kirja: Peltirumpu (Oili Suominen)
    Alkuperäinen kirja: Die Blechtrommel (1959)
    Mistä hankittu: Turun kirjasto
    Sivumäärä: 712
    Arvostelu: ★★★★