sunnuntai 31. tammikuuta 2016

C. S. Lewis: Velho ja leijona (Klassikkohaaste 2)


Klassikkohaaste taitaa olla suunnilleen parasta, mitä kirjablogistaniassa on tapahtunut blogiaikanani. Itse luen klassikoita paljon ja blogini taitaakin olla poikkeuksellisen klassikkopainotteinen listahaasteideni vuoksi. Parasta on lukea muiden postauksia klassikkokirjoista ja tämä klassikkohaaste 2:n loppupäivä onkin oikeaa klassikoiden juhlaa. Tuijatan blogissa on listattuna mukana olevat blogit. Itse olen sitä mieltä, että klassikoiden lukeminen kannattaa aina. Vaikka lukukokemus ei aina olisikaan miellyttävä, se kuitenkin avartaa maailmaa. Lisäksi on aina niin äärettömän kiehtovaa lukea, miten eri lukijat kokevat saman kirjan.


Minulla oli tarkoituksena lukea tähän haasteeseen koko Narnian tarinat -kirja, mutta ehdin lopulta lukea vain ensimmäisenä ilmestyneen, sen kuuluisimman, Velhon ja leijonan. On oikeastaan uskomatonta, että minulta on jäänyt tämä lastenkirjallisuuden klassikko lukematta. Olin lapsenakin innokas lukija, mutta jostakin syystä en koskaan päätynyt lukemaan Narniasta. Lisäksi mielikuvani kirjoista on ollut myös se, että ne ovat vähän tylsiä. Ikävä kyllä tuo mielikuva ei täysin varissut luettuani Velhon ja leijonan. Tarina ei temmannut minua mukaansa niin voimakkaasti kuin olisin toivonut. Lapsuuden lempikirjani oli Liisan seikkailut ihmemaassa ja toivoin Narnialta samankaltaista taikaa. Kai ongelmana oli se, että uskoin Narniankin olevan Liisan seikkailujen tavalla melkoisen synkkä ja pahaenteinen. Kirjamakuni on ehkä vähän kieroutunut.



Velhossa ja leijonassa oli toki synkkä puolensa, mutta lopulta se oli lähinnä jännittävä ja hyvin kerrottu satu. Tarina on niin kuuluisa, että myös etukäteistiedot juonesta ja hahmoista vaikuttivat lukukokemukseen. Velho ja leijona olisikin pitänyt lukea jo lapsena, puhtaalta pöydältä, ilman ennakko-odotuksia. Silloin olisin varmasti ihastunut täysillä tarinaan. Ja Aslaniin!


Velho ja leijona sisälsi kaikki täydelliselle sadulle olennaiset elementit: jännittävän tarinan, mieleenpainuvan satumaailman ja ikimuistoiset hahmot. Sen tärkein ominaisuus ja syy siihen, miksi teos on merkittävä kirjallisuuden klassikko, on sen sisältämä suoraviivainen hyvän ja pahan taistelu. Tähän tuo mielenkiintoista syvyyttä myös se, että teos on julkaistu vuonna 1950, toisen maailmansodan jäljeen ja sen alussa kerrotaan, miten Peter, Susan, Edmund ja Lucy oli lähetetty vanhan professorin luokse pakoon Lontoon pommituksia. Lewis sai tähän innoituksen omasta elämästään, sillä hänen luokseen majoitettiin toisen maailmansodan aikaan neljä lasta evakkoon.

Lisäksi tietenkin vaatekaapin toimiminen siirtymätienä tavallisen maailman ja Narnian välillä on niin kuuluisa yksityiskohta, että jo sen vuoksi tämä klassikko tulee lukea itse. Ja olihan se nyt hyvänen aika hienoa, taidankin mennä tutkimaan ihan varmuuden vuoksi meidän vaatekaappimme, olisin valmis pieneen seikkailuun Aslanin kanssa. Ja vaikka Velho ja leijona ei ollutkaan niin mullistava lukukokemus kuin olin toivonut, aion ehdottomasti lukea loputkin Narnian seikkailut.


Nämä jutun kuvat olen ottanut 21. tammikuuta, kun Turussakin oli vielä lunta ja maisema oli kuin Narniasta. Nyt ruoho vihertää, aurinko paistaa ja voisin vaikka vannoa, että ulkona tuoksui tänä aamuna keväältä. Huomenna on jo helmikuu, joten kevättä kohti mennään kovaa vauhtia! Nyt kun sain oman klassikkopostaukseni pois alta, onkin aika siirtyä lukemaan, mitä klassikoita muut ovat lukeneet ja mitä niistä on oltu mieltä. Parasta!

Kirjalija: C. S. Lewis
Luettu kirja: Velho ja leijona (suom. Kyllikki Hämäläinen) kokoelmasta Narnian tarinat (Otava)
Alkuperäinen kirja: The Lion, the Witch and the Wardrobe (1950)
Kuvitus: Pauline Baynes
Sivumäärä: 61
Mistä hankittu: Kirjastosta
Arvostelu: ★★★

tiistai 26. tammikuuta 2016

Eve Hietamies: Yösyöttö ja Tarhapäivä


Kepeän ja raskaan yhdistelmä kirjallisuudessa on haastava. Vaikeista asioista kirjoittaminen siten, että teksti säilyy nautittavana ja viihteellisenä on taatusti vaikeaa ja siksipä ehkä nautinkin Eve Hietamiehen Yösyötöstä (2010) ja Tarhapäivästä (2012) niin paljon. Klassikoiden ja kriitikoiden ylistämien teosten keskelle kaipaan säännöllisesti jotakin kevyttä luettavaa. En kuitenkaan nauti pelkän hötön lukemisesta. Viihteellisiltä kirjoiltakin vaadin sisältöä, hyvää kieltä ja usein mielellään myös syvällisempää pohjaväriä. Hietamies pääsikin yllättämään minut valtavan positiivisesti.

Yösyötössä Antti Pasanen, ihan tavallinen suomalainen mies, sellainen äijähkö mies, joka tykkää pitkään nukkumisesta, baari-illoista ja naisista, jää yksin vastasyntyneen vauvansa kanssa.  Vaimo Pia ottaa ja päättää, että elämä vauvan kanssa ei ole häntä varten. Antti on Paavo-poikansa kanssa alkuun ihan hukassa. Tietenkin, sillä vauva-arkeen tottuminen olisi haastavaa läsnäolevan vaimonkin kanssa. Onneksi apua alkaa vähitellen löytyä niin neuvolasta, leikkipuiston äideistä kuin naapurin perheeltäkin.

Tarhapäivässä pikku-Paavo on kasvanut viisivuotiaaksi tenavaksi. Elämä rullaa jo tutumpia uomia, mutta Pasasen pojat joutuvat taas uuden haasteen eteen, kun perheeseen muuttaa tilapäisjäseneksi viisivuotias Terttu-tyttö. Yhtäkkiä Antin ja Paavon miehiseen elämään ilmestyy tyttöjen juttuja, tyttöjen leluja, vaatteita, lakanoita, pompuloita ja sanoja, joiden merkitystä voi vain arvailla. Jokaisella lelulla on nimi, mutta niin on jokaisella vaatekappaleellakin. Antti on taas pulassa.

Hietamiehen kirjoitustapa on lämmin mutta terävä. Hänellä on taito tiivistää paljon tunnetta arkiseen kerrontaan. Sinänsä kirjojen sisältö ei ollut mitään maata mullistavaa. Uskon että pienten lasten vanhemmat saisivat itse tarinasta huomattavasti enemmän irti kuin minä, lapsista ja vanhemmuudesta mitään ymmärtämätön. Kuitenkin kirjoissa oli jotakin sellaista humaania lämpöä, hyväntuulisuutta ja positiivisuutta, että kirjojen lukeminen oli ehdottoman nautinnollista. Hietamies kuvaa alleviivaamatta Paavon äidin vaikeaa masennusta ja sitä, miten hankalaa on kun Paavo kaipaa äitiänsä, joka ei jaksa olla pojastaan kiinnostunut. Toivon todella, että Hietamies kirjoittaisi Pasasen poikien tarinalle jatkoa, haluaisin kovasti kuulla, mitä heille kuuluu.

Yösyöttö on HS:n suomalaiset suosikit -listalla.
Tarhapäivä on kirjabloggaajien kaikkien aikojen paras kirja -listalla.
Helmet-lukuhaasteessa Yösyötöllä kuittaan kohdan 20 (kirjan nimi viittaa vuorokaudenaikaan) ja Tarhapäivällä kohdan 30 (viihteellinen kirja).

Kirjailja: Eve Hietamies
Kirja: Yösyöttö (2010) ja Tarhapäivä (2012)
Kustantaja: Otava
Sivumäärät: 383 ja 447
Mistä hankittu: Kirjastosta
Arvostelu:  ★★★

maanantai 25. tammikuuta 2016

Lukumaratonviikko 25. - 31.1.


Olen aiemmin osallistunut varsinaisille vuorokauden pituisille lukumaratoneille ja pari kertaa pitänyt myös all you can read -viikonlopun. Nyt kun Cats, books & me -blogin Kirsi julisti koko viikon pituisen lukumaratonin, päätin olla mukana. Tällä viikolla näyttäisi vielä olevan aika paljon lukuaikaa, toki muu arki menee lukemisen edelle, mutta aika paljon haluaisin silti saada luettua. Etenkin kun klassikkohaasteen kakkososan klassikko on vielä lukematta... Minulla on sitä paitsi tammikuussa lähtenyt kirjastosta lainaaminen ihan täysin lapasesta. Kuvassa näette kirjastonkirjojen huojuvan pinon.  Ei lopu lukeminen ainakaan kesken. Kakola-kirjassa olen puolessa välissä, Narniaa ja Punavuoren keisarinnaa olen myös jo aloittanut. Oletteko lukeneet jotakin näistä, onko suosituksia?

Tähän maratoniin ajattelin osallistua siten, että kirjaan päivittäin lukemani määrän ja viikon lopuksi teen koontipostauksen lukemistani kirjoista, päivittäisistä sivumääristä ja lukemisen herättämistä ajatuksista. Facebookin puolella saatan tehdä välihuomioita. Voisin tällä viikolla panostaa myös blogiini ja tsempata sen verran, että saisin lopultakin julkaistua muutaman rästipostauksen. Toivossa on hyvä elää.

Mukavaa ja kirjaisaa viikkoa kaikille! Loppukevennyksenä Eskon aamujumppaa viime viikolta. Tuollaisia venytyksiä voisin itsekin tehdä sohvaa vasten lukemisen lomassa ;)




maanantai 18. tammikuuta 2016

Jung Chang: Villijoutsenet. Kolmen kiinattaren tarina


Kirjallisuus on parhaimmillaan avartavaa, opettavaa ja silmät avaavaa. Tietenkin samalla mielellään myös viihdyttävää ja tunteita herättävää. Juuri tällainen lukukokemus oli Jung Changin omaelämänkerrallinen Villijoutsenet. Länsimaalainen ihminen elää (muotisana-varoitus!) omassa kuplassaan ja vaikka uutisia maailmanmenosta oman lintukotomme ulkopuolisesta elämästä on runsaasti saatavilla, jää muunlainen elämä väkisinkin vieraaksi ja kaukaiseksi. On vaikeaa kuvitella, millaista olisi elää alistettuna, pelossa ja olosuhteissa, joissa ihmisoikeudet ja sananvapaus ovat vain haave. Tämän vuoksi Jung Changin Villijoutsenet oli valtavan avaratava lukukokemus. Teos vei lukijansa 1900-luvun Kiinaan ja avaa tuon ajan tapahtumia niin kuin kirjailijatar sekä hänen äitinsä ja isoäitinsä ovat ne kokeneet.

Changin isoäidin syntyessä vuonna 1909 Kiinaa hallitsi vielä keisari. 1911 Kiinassa alkoi vallankumous, jonka seurauksena maasta tuli tasavalta. Isoäidin aikaan Kiinassa naisella ei käytännössä ollut arvoa. Naisten jalkoja sidottiin yleisesti, jolla pyrittiin naisen viehätysvoiman lisäämiseen. Toimenpide oli erittäin kivulias ja isoäitikin kärsi murtuneista jaloistaan koko elämänsä. Hän oli kaunis nuori nainen, hyvää kauppatavaraa, ja näin ollen päätyi erään sotakenraalin jalkavaimoksi.

Changin äidin ja isän sukupolvi eli hyvin erilaisessa Kiinassa. Kommunismin nousu sai ihmiset luottamaan uuteen aikaan ja Changin vanhemmat olivatkin kommunistisen puolueen jäseniä, tärkeissä tehtävissä olevia virkamiehiä. Etenkin Changin isä uskoi aatteeseen palavasti ja antoi sen mennä kaiken, jopa oman vaimonsa hyvinvoinnin, ylitse. Vuonna 1952 syntyneen Changin lapsuus oli kuitenkin onnellinen, sillä perheellä oli suhteellisen hyvät olot ja vaurauttakin.

Olot Kiinassa heikkenivät 1950-luvun lopulla, kun Suureksi harppaukseksi kutsuttu taloudellinen suunnitelma sai aikaan nälänhädän, kenties koko ihmiskunnan historian tuhoisimman. Suuressa harppauksessa oli tarkoituksena käyttää hyväksi Kiinan valtavaa väkilukua ja muuttaa kerralla maatalousvaltio nykyaikaiseksi teolliseksi kommunistivaltioksi. Suuri harppaus teräksentuotantoineen tuntuu käsittämättömältä kokeilulta ja olikin karmaisevan kiehtovaa lukea tuosta hämmentävästä ajasta Changin kertomana. Tuohon aikaan Changin perhe pärjäsi vielä melko hyvin, sillä vanhempien asema oli hyvä.

Chang kuvaa teräksentuotantoa:

"Pysäköintialueelle, jossa autonkuljettajilla oli tapana odotella, oli pystytetty valtava sulatusuuni. Öisin se valaisi taivaan, ja uunin ympärillä häärivien ihmisten äänet kantautuivat makuuhuoneeseeni 300 metrin päähän. Perheemme wokit joutuivat tähän uuniin samoin kuin kaikki muutkin valurautaiset keittoastiamme. Me emme kärsineet menetyksestä, koska emme enää tarvinneet niitä. Yksityistä ruoanlaittoa ei enää sallittu, ja jokaisen oli syötävä kanttiinissa. Sulatusuunit olivat kyltymättömiä. Mennyttä oli vanhempieni pehmeä, mukava vuode, jossa oli rautajouset. Mennyttä olivat myös kaupungin jalkakäytävien rautakaiteet ja kaikki mikä oli valmistettu raudasta. Näin vanhempiani tuskin kuukausiin. usein he eivät tulleet kotiin lainkaan koska heidän oli varmistettava, ettei heidän virastonsa sulatusuunien lämpötila milloinkaan laskenut liian alas." 

1960-luvun puolessa välissä alkanut kulttuurivallankumous teki perheen olosta vaikeampaa. Kommunistisen puolueen sisäiset ristiriidat kärjistyivät ja ihmisiä alettiin luokitella. Mao Zedong, joka oli pahasti epäonnistunut suuressa harppauksessa, kehoitti koulutettuja nuoria muodostamaan punakaarteja ja hyökkäämään vastavallankumouksellisia ja luokkavihollisia vastaan. Kuka tahansa saattoi päätyä mustalle listalle. Oli järkyttävää lukea kuvauksia siitä, miten Changin luokkatoverit pahoinpitelivät opettajiaan ja väärinkäyttivät heille annettua käsittämätöntä valtaa. Punakaartilaiset myös tuhosivat korvaamattomia Kiinan muinasaarteita ja polttivat kokonaisia kirjastoja. Kulttuurivallankumouksen yhteydessä myös Changin vanhemmat joutuivat epäilyttävien henkilöiden listalle ja työleireille. Elämä oli epävakaata, epävarmaa, raskasta ja halveksunnan varjostamaa.

Villijoutsenet oli melkoinen matka Kiinaan. Kaikessa runsaudessaan, yksityiskohdissaan, kurjuudessaan ja ahdistavuudessaan se oli kuitenkin myös positiivinen. Jungin elämänilo, pyrkimys parempaan ja myönteinen elämänasenne kaiken kurjuuden ja epävarmuuden keskellä, teki lukemisesta nautintoa. Ja hyvinhän Jungin kävi, hän pääsi opiskelemaan ja lopulta muuttamaan ulkomaillekin, joka ei todellakaan ollut itsestäänselvyys tuon ajan Kiinassa.

Changin vanhempien omistautuminen aatteelle ja kyseenalaistamattomuus tuntuivat hämmästyttäviltä. Samoin Changin Maohon kohdistama ihailu tuntui länsimaalaisen ihmisen silmin hyvin oudolta. Villijoutsenet olikin silmät avaava kertomus siitä, mihin voi johtaa valtion suljetut rajat, propaganda, henkilönpalvonta ja vähintään lievä aivopesu. Kyseenalaistamiseen ja protestiin ei ole varaa, kun kyseessä on koko perheen tai suvun maine, mahdollisesti jopa henki. Tosin Changin perhe ei ollut loputtoman tottelevainen. Chang itse jättäytyi punakaartien tuhotöiden ulkopuolelle ja myös Changin isä kritisoi Maon toimintaa.

Huomasin taas, että minun pitäisi ehdottomasti lukea enemmän tämän tyylistä kirjallisuutta. Historiatietoni ovat aika vajavaiset ja maailmassa on niin paljon asioita, joista haluaisin tietää lisää. Lukukokemus oli raskas, mutta voimakkaan vavahduttava. Jotakin karmaisevaa Villijoutsenien kuvaamasta maailmasta kertoo se, että kirja on yhä kielletty Kiinassa, samoin Changin myöhemmin kirjoittamat tietokirjat.

Kirjalla kuittaan Helmet-lukuhaasteen  kohdan 38 (jossain päin maailmaa kielletty kirja)
Avaan joutsenien siivin myös Itä-Aasiaan sijoittuvan Kurjen siivellä -lukuhaasteen.

Kirjasta ovat kirjoittaneet myös Elegia ja Turun Tilda.

Kirjailija: Jung Chang
Luettu kirja: Villijoutsenet. Kolmen kiinattaren tarina (suom. Kaarina Turtia)
Kustantaja: Otava
Alkuperäinen kirja: Wild Swans. Three Daughters of China (1991)
Sivumäärä: 580
Mistä hankittu: Kirjastosta
Arvostelu: ★★★★★

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Blogistanian kirjapalkinnot 2015 - omat ehdokkaani

Kuva: Marja-Leena Liipo

Jännittävät ajat ovat käsillä! Nyt kirjablogit ympäri blogistaniaa äänestävät nimittäin viime vuoden parhaita kirjoja. Kategoriat ovat Finlandia, Globalia, Kuopus ja Tieto. Voittajat julkistetaan heti huomenna.

Tämä on ensimmäinen vuosi, kun osallistun itse äänestykseen. Olen lukenut yleensä niin vähän uutuuskirjoja, ettei äänestettävää oikein ole ollut. Viime vuonna emännöin itse Tietoa ja siitä innostuneena annan tänä vuonna ääneni Finlandia-, Globalia- ja Tieto-kategorioissa. Uusia käännöskirjoja luin niin vähän, että ehdokkaita ei löytynyt kuin yksi. Finlandiaankaan ei ollut tunkua, mutta Tietoon sen sijaan olisin voinut poimia vielä useammankin teoksen. Nyt sitten jännittämään, miten käy ja mitkä kirjat vievät voiton!


Blogistanian Finlandia 

3 pistettä: Laura Lindstedt: Oneiron


"Oneiron saa lukijansa pohtimaan syvällisiä. Se hämmentää, herättää kysymyksiä, ajaa lukijan välillä jopa googlen äärelle. Se herättelee aivoissa hermoyhteyksiä, joita sinne ei ole ennen syntynyt ja kannustaa omaan ajatteluun."
"Hotakaisella on käsittämätön lahja hallita kieltä siten, että teos on samalla runollinen, aforistinen ja voimakkaan jännitteinen."
"Eppu Nuotion kuvaava suuri rakkaus ei ole räiskyvää, ei maailmaa järisyttävää, ei kovinkaan intohimoista eikä ikimuistoista. Se on arkista, lämmittävää ja hymyilyttävää. Eli sellaista, mitä rakkaus parhaimmillaan, kestävimmillään ja aidoimmillaan on. Mutta minä rakastan sinua oli poikkeuksellisen lämmin, lohduttava ja jotenkin armollinen lukukokemus."
  
Blogistanian Globalia

3 pistettä: Karl Ove Knausgård: Taisteluni. Viides kirja.




"Knausgårdin tapa kirjoittaa on niin kertakaikkisen aseistariisuva, että lukijan on mahdoton olla ihastumatta hänen kirjoitustapaansa ja myös Karl Oveen henkilönä tämän valtavista puutteista  huolimatta. Rakastan sitä, miten Knausgård käsittelee pimeitä tunteita ja miten hän osaa kirjoittaa arkisista tapahtumista niin elävästi, kuin tapahtumia katselisi suoraan maagiselta videonauhalta."


Blogistanian Tieto 

3 pistettä: Similä & Vuorela: Valtio vihaa sua - Suomalainen punk ja hardcore 1985-2015



"Similä ja Vuorela ovat tehneet käsittämättömän hyvää työtä. Teos etenee jouhevasti kirjallisten lähteiden ja haastattelujen pohjalta ja rakenne on sopivan leikkaa&liimaa -henkinen kunnon punk-henkeen. 600 sivua on täyttä tavaraa ja valtavasta aineistosta huolimatta teos ei ole vähääkään sekava vaan sopivan kronologinen ja selkeä."



"On mahtavaa, että tällaista kirjallisuutta julkaistaan ja tuodaan samalla tunnettavuutta sille, miten hienoja luontoretkikohteita Suomesta löytyy."

1 piste: Aalto & Helkala: Matkaopas keskiajan Suomeen




"Matkaopas keskiajan Suomeen oli juuri sopiva sekoitus tiedettä ja viihdettä ja rauhallinen kuvitus sopi kirjaan erinomaisesti. Kirja sopii viihteellisyytensä myötä myös niille, jotka eivät halua lukea kuivaa tiedettä. Suosittelenkin kirjaa ihan kaikille keskiajasta kiinnostuneille tai niille, jotka aikovat matkata sinne aikakoneellaan. Ottakaa minutkin mukaan, jooko!"

maanantai 11. tammikuuta 2016

David Bowien suosikkikirjat -haaste

David Bowien lempikirjoja sekä 1001-albumia hakuteos, jonka kansikuvaksi on oikeutetusti valittu kuva Bowien Low-levyn kannesta.
Hieno mies on poissa. Bowien musiikki on ollut voimakkaasti läsnä elämässäni noin viisitoista vuotta. Hänen musiikkinsa ja etenkin lyriikkansa ovat lohduttaneet, innostaneet ja ihastuttaneet. Bowie oli kameleontti, näyttelijä, musiikillinen nero, mäyräkoirafani ja myös innokas lukija. Maailma menetti tänään jotakin korvaamaattoman arvokasta ja ainutlaatuista. Onneksi kuitenkin taide elää ikuisesti!

Reader, why did I marry him -blogissa avattiin lukuhaaste, jossa luetaan Bowien suosikkiteoksia hänen muistoaan kunnioittaaksemme. Lista sadasta Bowien lempikirjasta on poimittu Kirjasampon sivulta. Huomasin että alkuperäisestä sadan kirjan listasta puuttui 25 teosta ja jäljitin alkuperäisen listan täältä. Nämä kaikki sata kirjaa on listattu alapuolella (kirjan mukaan aakkosjärjestyksessä). Bowiella oli ilmeisen hieno kirjamaku, joka ei taida sekään olla yllätys.

Koska rakastan listoja ja rakastan Bowieta, aion ehdottomasti olla mukana haasteessa. Tähän mennessä olen lukenut listalta 11 kirjaa. Niihin kuuluvat muun muassa suuret suosikkini Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan, Orwellin 1984 sekä Watersin Fingersmith. Seuraavana aion jatkaa noilla kuvassa näkyvillä. Kaikki kolme kuuluvat myös 1001-listalle.

1) A Clockwork Orange, Anthony Burgess, 1962
2) A Confederacy of Dunces, John Kennedy Toole, 1980
3) A Grave for a Dolphin, Alberto Denti di Pirajno, 1956
4) A People’s History of the United States, Howard Zinn, 1980
5) A People’s Tragedy: The Russian Revolution 1890-1924, Orlando Figes, 1997
6) All The Emperor’s Horses, David Kidd,1960
7) As I Lay Dying by William Faulkner
8) Awopbopaloobop Alopbamboom: The Golden Age of Rock, Nik Cohn, 1968
9) Beano (comic, ’50s)
10) Before the Deluge: A Portrait of Berlin in the 1920s, Otto Friedrich, 1972
11) Berlin Alexanderplatz by Alfred Döblin
12) Beyond the Brillo Box: The Visual Arts in Post-Historical Perspective, Arthur C. Danto, 1992
13) Billy Liar, Keith Waterhouse, 1959
14) Black Boy, Richard Wright, 1945
15) Blast by Wyndham Lewis
16) City of Night, John Rechy, 1965
17) Darkness at Noon, Arthur Koestler, 1980
18) David Bomberg, Richard Cork, 1988
19) Earthly Powers, Anthony Burgess, 1980
20) English Journey by J.B. Priestley
21) Fingersmith, Sarah Waters, 2002
22) Flaubert’s Parrot, Julian Barnes, 1984
23) Hawksmoor, Peter Ackroyd, 1985
24) Herzog, Saul Bellow, 1964
25) Iliad by Homer
26) In Between the Sheets, Ian McEwan, 1978
27) In Bluebeard’s Castle : Some Notes Towards the Re-definition of Culture, George Steiner, 1971
28) In Cold Blood, Truman Capote, 1965
29) Infants Of The Spring by Wallace Thurman
30) Inferno by Dante Alighieri
31) Inside the Whale and Other Essays, George Orwell, 1962
32) Interviews With Francis Bacon by David Sylvester
33) Interviews with Francis Bacon, David Sylvester, 1980
34) Journey into the Whirlwind, Eugenia Ginzburg, 1967
35) Kafka Was The Rage: A Greenwich Village Memoir, Anatole Broyard, 1993
36) Lady Chatterly’s Lover by D.H. Lawrence
37) Last Exit to Brooklyn, Hubert Selby Jr. , 1966
38) Lolita, Vladimir Nabokov, 1955
39) Madame Bovary by Gustave Flaubert
40) Maldodor by Comte de Lautréamont
41) McTeague by Frank Norris
42) Metropolitan Life, Fran Lebowitz, 1978
43) Money, Martin Amis, 1984
44) Mr. Norris Changes Trains by Christopher Isherwood
45) Mr. Wilson’s Cabinet of Wonder, Lawrence Weschler, 1997
46) Mystery Train, Greil Marcus, 1975
47) Nights at the Circus, Angela Carter, 1984
48) Nineteen Eighty-Four, George Orwell, 1949
49) Nowhere To Run: The Story of Soul Music, Gerri Hirshey, 1984
50) Octobriana and the Russian Underground, Peter Sadecky, 1971
51) On Having No Head: Zen and the Rediscovery of the Obvious, Douglas Harding, 1961
52) On The Road, Jack Kerouac, 1957
53) Passing by Nella Larson
54) Private Eye (magazine) 1961 –
55) Puckoon, Spike Milligan, 1963
56) Raw (a ‘graphix magazine’) 1980-91
57) Room at the Top, John Braine, 1957
58) Selected Poems, Frank O’Hara, 1974
59) Sexual Personae: Art and Decadence from Nefertiti to Emily Dickinson, Camille Paglia, 1990
60) Silence: Lectures and Writing, John Cage, 1961
61) Strange People, Frank Edwards, 1961
62) Sweet Soul Music: Rhythm and Blues and the Southern Dream of Freedom, Peter Guralnick, 1986
63) Tadanori Yokoo by Tadanori Yokoo
64) Tales of Beatnik Glory, Ed Saunders, 1975
65) Teenage: The Creation of Youth 1875-1945, Jon Savage, 2007
66) The 42nd Parallel by John Dos Passos
67) The Age of American Unreason, Susan Jacoby, 2008
68) The American Way of Death, Jessica Mitford, 1963
69) The Bird Artist, Howard Norman, 1994
70) The Bridge by Hart Crane
71) The Brief Wondrous Life of Oscar Wao, Junot Diaz, 2007
72) The Coast of Utopia (trilogy), Tom Stoppard, 2007
73) The Day Of The Locust by Nathanael West
74) The Divided Self, R. D. Laing, 1960
75) The Fire Next Time, James Baldwin, 1963
76) The Gnostic Gospels, Elaine Pagels, 1979
77) The Great Gatsby by F. Scott Fitzgerald
78) The Hidden Persuaders, Vance Packard, 1957
79) The Insult, Rupert Thomson, 1996
80) The Leopard, Giuseppe Di Lampedusa, 1958
81) The Life and Times of Little Richard, Charles White, 1984
82) The Master and Margarita, Mikhail Bulgakov, 1967
83) The Origin of Consciousness in the Breakdown of the Bicameral Mind, Julian Jaynes, 1976
84) The Outsider, Colin Wilson, 1956
85) The Prime of Miss Jean Brodie, Muriel Spark, 1961
86) The Quest For Christa T, Christa Wolf, 1968
87) The Sailor Who Fell From Grace With The Sea, Yukio Mishima, 1963
88) The Songlines, Bruce Chatwin, 1986
89) The Sound of the City: The Rise of Rock and Roll, Charlie Gillete, 1970
90) The Stranger by Albert Camus
91) The Street, Ann Petry, 1946
92) The Trial of Henry Kissinger, Christopher Hitchens, 2001
93) The Waste Land by T.S. Elliot
94) Transcendental Magic, Its Doctine and Ritual by Eliphas Lévi
95) Vile Bodies by Evelyn Waugh
96) Viz (magazine) 1979 –
97) White Noise, Don DeLillo, 1984
98) Wonder Boys, Michael Chabon, 1995
99) Writers at Work: The Paris Review Interviews, ed. Malcolm Cowley, 1977
100) Zanoni by Edward Bulwer-Lytton

lauantai 9. tammikuuta 2016

Laura Lindstedt: Oneiron


Minulle kävi niin hassusti, että rakastuin. Olin heti aluksi hiukan ihastunut, välillä vähäsen varautunut, mutta lopulta aivan myyty. Luin nimittäin Laura Lindstedtin Oneironin, joka voitti Finlandia-palkinnon loppuvuodesta. Kun kirjan kokee voimakkaalla tunteella, on aika turhaa edes yrittää kirjoittaa siitä analyyttisesti ja älykkäästi. Olkoon tämä siis ihan puhdas fanituspostaus siitä, miksi Oneiron oli upea kirja ja mieletön aloitus tälle vuodelle.

Oneiron on outo. Heti ensimmäisillä sivuilla lukija hämmentyy ja huomaa olevansa jonkin eriskummallisen äärellä. Outous jatkuu läpi tarinan. Sen hahmot ovat kummallisia, sen tapahtumat vielä kummallisempia. Ja minähän rakastan kaikkea kummallista!

Oneiron on mystinen. Silkkaan outouteen sekoittuu mystisyyttä, jonka verhon taakse lukija koittaa kurkistaa. Aivot saavat töitä ja sydän ottaa ylimääräisiä lyöntejä.

Oneiron on uudenlainen. En ole ikinä lukenut mitään vastaavaa. Teos on uudenlainen niin teemansa, rakenteensa kuin kielensä puolesta.

Oneiron ei ole helppo. Oneiron on vaikea hyvällä tavalla. Se on haastava, viisas, ahdistava ja raju. Lukija ei todellakaan pääse helpolla.

Oneiron on inspiroiva. Oneiron saa lukijansa pohtimaan syvällisiä. Se hämmentää, herättää kysymyksiä, ajaa lukijan välillä jopa googlen äärelle. Se herättelee aivoissa hermoyhteyksiä, joita sinne ei ole ennen syntynyt ja kannustaa omaan ajatteluun.

Oneiron on runsas. Oneironissa on aivan hirveästi kaikkea. Siinä on valtavasti yksityiskohtia, asiaa ja tunnetta.

Oneiron on ihana. Fantastinen, ihana kirja. Suosittelen kirjaa lämpimästi niille, jotka ovat valmiita erikoiseen seikkailuun ja mahdollisesti, kenties jopa todennäköisesti, myös rakastumaan kirjaan.



"Niin alkoi Rosan ääni soida tilassa. Se soi ambulanssissa ja sittenkin jossain muualla, se soi liikkeessä, mutta ei sairaalaa lähestyvässä autossa, se soi rytmissä joka alkoi huojuttaa Ninaa, Wlbgisiä, Shlomithia, Ulrikea, Polinaa ja Rosa Imaculadaa. Syke tarttui hauraaseen melodiaan ja syötti sekaan ikiomia synkooppeejaan, mutta ei tuhonnut laulua, ei turmellut ääntä joka oli joskus kauan sitten lohduttanut pikku Rosaa, sitten pikku Davia ja joka nyt lohduttaisi Ninaa, pikku Ninjuskaa. Ninaa jonka oli kerättävä kaikki rohkeutensa ja uskallettava lähteä." s. 356.

Kirjalija: Laura Lindstedt
Luettu kirja: Oneiron. Fantasia kuolemanjälkeisistä sekunneista.
Kustantaja: Teos 2015
Kansi: Jussi Karjalainen
Sivumäärä: 439
Mistä hankittu: Joululahja
Arvostelu: ★★★★★

torstai 7. tammikuuta 2016

Talvinen lukumaraton

Maailman paras sohvakaveri, joka osaa pötköttelyn jalon taidon.
Ulkona paukkuu kova pakkanen, mikäs sen parempaa tekemistä kuin lukea sisällä kahvikuppi kädessä ja villasukat jalassa. Klassikkojen lumossa -blogissa on käynnissä yhteinen lukumaratonviikko, johon minäkin nyt siis otan osaa. Tarkoituksenani on lukea keskeneräisiä kirjoja, joita onkin paljon ja nauttia lokoisasta olosta. Aloitan nyt, kun kello on 20:02 ja lopetan siis huomenna samaan aikaan. Saa nähdä mikä on maratonkunto tällä kertaa!

Torstai

Klo 20:02

Beatlesia taustalle soimaan (lopultakin Spotifyssä!) ja aloitus ihanalla Oneironilla. Olen päässyt siinä aiemmin sivulle 214.

Klo 22:37

Aika juoksee! Oneiron on pitänyt minua käsittämättömässä koukussaan, mikä ihana kirja. Seuraavaksi ehkä yksi jakso True Detectiveä ja nukkumaan, saa nähdä luenko enää tämän päivän puolella. Aamulla sitten viimeistään jatkuu taas.

Sivuja luettuna: 158

Perjantai

Klo 10:46

Huomenta! Nukuin piiiitkät yöunet, joten nyt jaksaa taas lukea. Sain jo Oneironin luettua loppuun ja tänään olen lukenut Sherclok Holmesin seikkailuja. Niitä on jäljellä vielä parisataa sivua. Voi olla että luen muuta välillä, niin mielenkiinto pysyy paremmin yllä.

Sivuja luettuna:  284

Klo 11:39

Holmes alkoi kyllästyttää, seuraavaksi taidan lukea välillä Villijoutsenia tai sitten Tintti-sarjakuvaa. Holmesin seikkailuista on lukematta enää Lordin häät, Beryllikruunu ja Kotiopettajattaren seikkailu ja toivoisinkin että ehdin lukemaan nekin vielä tänään.

Sivuja luettuna: 350

Klo 14:12



Luin sata sivua Villijoutsenia, nyt sivulla 328 (olen ihan ällistynyt kommunistisen Kiinan historiasta... tästä kirjasta tulee varmasti myöhemmin oma postauksensa). Nyt tuntuu siltä, että en taida hirveästi tänään enää lukea. Mieli ja kroppa kaipaavat salille, joten sinne käy matka illalla. Ruokakaupassakin pitäisi käydä. Jos kuitenkin noita Holmesin tarinoita lukisi vielä ennen kahdeksaa. Ja äänikirjaa ainakin kuuntelen kävelymatkoilla (Lehtolaisen Veren vimma). Mukavasti (ja hienoja kirjoja) olen joka tapauksessa saanut luettua, vaikka sivumäärä ei tuosta hirveästi kasvaisikaan.

Sivuja luettuna: 454

Klo 19:10

Salilla ja kaupassa käyty. Nyt on vielä hetkinen aikaa lukea. Siispä Sherlockin seikkailujen pariin!

Sivuja luettuna: 454
Äänikirjaa kuunneltu: 45 min

Klo 19:49

Sherlock Holmesin seikkailut tuli luettua loppuun, jes! Tämä oli kiva ja erittäin rento lukumaraton. Tällaisia voisi pitää useammankin!

Lopputulos: 538 sivua, 45 min äänikirjaa
Yhtään kirjaa en lukenut kokonaan, sillä kaikki neljä kirjaa olin aloittanut jo aiemmin. Oneironin ja Sherlock Holmesin seikkailut luin loppuun. Villijoutsenet ja Veren vimma jäivät vielä kesken.

keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Lukusuunnitelmia vuodelle 2016


Ette varmaan ikinä usko tätä, mutta minä pidän listoista. Ja asioiden suunnittelemisesta listojen avulla. Siksi ajattelin tehdä vähän koontia siitä, mitä toivon vuonna 2016 tapahtuvan lukurintamalla.  Lukusuunnitelmat eivät oikeastaan ikinä pidä. Kaksi vuotta sitten idioottimainen kuukauden klassikko -haasteeni opetti, että liian tiukkoja lukusuunnitelmia ei kannata tehdä. Ja usein jos etukäteen päättää lukea kirjan tiettynä hetkenä, juuri se kirja sopii kyseiseen hetkeen syystä X kaikkein heikoiten.

Tästä syystä suunnitelmat vuodelle 2016 ovat luokkaa "jospa vaikka...". Ensin haasteista, sitten muista.

Klassikkohaaste 2

Tuijata emännöi klassikkohaasteen toista osaa. Aikaa on tammikuun viimeiseen päivään asti, mutta klassikko on vielä valitsematta ja lukematta. Ajattelin koittaa Narnian tarinoita, mutta on ihan mahdollista että kirja vaihtuu vielä monta kertaa. Edelliseen klassikohaasteeseen luin nopeasti takavasemmalta Maa on syntinen laulu -teoksen. Kiertävä klassikkohaaste eteneekin seuraavaksi minun blogiini ja olen siitä innoissani!



Helmet-lukuhaaste 2016

Suoritin jo viime vuonna Helmet-kirjastojen kirjan vuoden lukuhaastetta, mutta en tehnyt sitä virallisesti blogissa. Nyt tein poikkeuksen ja haasteen etenemistä voi seurata omalta sivultaan.
En ota mitään stressiä tästä ja jos joku kohta ei kiinnosta, voin suosiolla skipata sen. Listalla on kuitenkin paljon erittäin hauskoja kohtia, eniten odotan ehkä kohtaa "Kirjan kannesta voi tehdä kirjanaaman", sillä siitähän minulla on jo kokemusta ennestään!

 

Kurjen siivellä (Itä-Aasia lukuhaaste)

Pinon päällimmäinen -blogissa avattiin lukuhaaste, jossa luetaan Itä-Aasiaan sijoittuvaa kirjallisuutta. Minulla on juuri kesken Villijoutsenet-kirja, joka kertoo Kiinasta ja Murakamia aion ainakin lukea. Tutumpien Kiinan ja Japanin lisäksi olisi ehkä syytä tutustua muidenkin Itä-Aasian maiden kirjallisuuteen. Kiehtova haaste!



Kaksisataa sanaa Charlotte Brontësta

Sheferijm-blogissa julkaistiin  haaste, jossa on tarkoituksena lukea jotakin Charlotte Brontëen liittyvää ja sitten kirjoittaa 200 sanaa. Aikarajana on 21.4.2016, jolloin tulee kuluneeksi 200 vuotta tämän kirjailijattaren syntymästä. Julistin jo viime vuoden Brontë-vuodeksi blogissani (luin Annea) joten nyt on hyvä syy lukea hyllyssäni odottavat Charlotten Syrjästäkatsojan tarina ja Shirley.

Keskisuomalaisen sadan kirjan listaprojekti 

Projektini  on jumittanut pitkään lähes paikallaan. Toivon pääseväni listalla eteen päin tänä vuonna ja pyrin aktiivisesti lukemaan puuttuvia teoksia. Tässä nuo puuttuvat 18:

1) Umberto Eco: Ruusun nimi (Omassa hyllyssä, en ole ikinä päässyt alkua pidemmälle.)
2) C. S. Lewis: Narnian tarinat (Aion koittaa tätä tammikuun klassikkohaasteeseen.)
3) Frank McCourt: Seitsemännen portaan enkeli (Lainassa juuri nyt, vaikuttaa kiinnostavalta.)
4) Leo Tolstoi: Sota ja rauha (Yritin lukea viime kesän klassikkohaasteeseen, tämä voisi olla tämän vuoden "nyt tai ei koskaan" -kirja. Anna Karenina sitä paitsi on lempikirjojani niin luulisi tämänkin uppoavan.)
5) Hergé: Tintti-sarja (Kas miten helppoa, sarjakuvia! Tai sitten ei, niitähän on aika valtava määrä koko sarjassa...)
6) Miquel Cervantes: Don Quijote (Mielikuvani on että kirja on toooodella tylsä.)
7) Herman Hesse: Lasihelmipeli (Tätä katsoin kerran kirjastossa, voi hyvää päivää...)
8) Leon Uris: Exodus (Tämä kiinnostaa minua paljon, on vaan melkoinen paksukainen.)
9) Franz Kafka: Oikeusjuttu (Kafka kiinnostaa kovastikin!)
10) Jaroslav Hasek: Kunnon sotamise Svejk maailmansodassa (Valtavan paksu kirja, veijaritarinat eivät yleensä ole juttuni. Ehkä tämä yllättää positiivisesti...)
11) Homeros: Odysseia (Kiinnostaa mutta myös pelottaa.)
12) William Shakespeare: Hamlet (Eikös näytelmät ole aika lyhyitä?)
13) Eino Leino: Helkavirsiä-sarja (Runot eivät ole juttuni, mutta tämä kai kuuluu yleissivistykseen?)
14) Jean M. Untinen-Auel: Luolakarhun klaani (Kuuluisan fantasiasarjan aloitusosa. Eniten pelottaa että jään koukkuun.)
15) Aleksandr Solzhenitsyn: Vankileirien saaristo (Tämä on varmasti erittäin rankka. Ja paksu.)
16) Veijo Meri: Manillaköysi (Mukka yllätti positiivisesti, ehkä myös Meri. Suomalaiset klassikot eivät ole omaa osaamistani, joten mielenkiintoista.)
17) Maria Jotuni: Huojuva talo (Enpä ole lukenut mitään Jotuniltakaan, eli nyt taitaa olla aika!)
18) Jan Guillou: Pahuus (Tästä kirjasta en tiedä mitään. Onkohan se hyvä vai huono merkki...)
 

1001 kirjaa -projekti

Tilanne on nyt 203 luettua kirjaa. Toivoisin että tämän vuoden lopussa tilanne olisi lähellä 250 kirjaa eli neljäsosaa. Ylempänä listatuista kirjoista ainakin kuusi kuuluu myös 1001-listalle, samoin molemmat Charlotte Brontën kirjat, jotka mainitsin. En aio jatkossakaan ottaa yhtään stressiä mistään, mitä luen ja aion pysyä hyväksi kokemallani polulla, johon liittyy paljon myös uutuuskirjoja ja viihteellisempää kirjallisuutta.

Muita lukusuunnitelmia

Tänä vuonna tulen aika varmasti kuuntelemaan äänikirjoina kaikki loputkin Maria Kallio -dekkarit. Niitä on jäljellä enää kuusi ja toisaalta haluaisin säästellä niitä, mutta en taida pystyä. Kaipa niitä tulee lisääkin vielä!

Vuoden yksittäisistä uutuuskirjoista odotan ehdottomasti eniten Knausgårdin Taisteluni-sarjan päätösosaa. Onneksi se tulee olemaan massiivinen, eroamisen tuska tulee olemaan suuri. LIKE on ilmoittanut ilmestymiskuukaudeksi huhtikuun eli kovin pitkään ei tarvitse odottaa!


Siinä oli suunnitelma poikineen, mutta onneksi suunnitelmat on tehty rikottaviksi. Olkoon lukuvuotenne 2016 antoisa!

maanantai 4. tammikuuta 2016

Maalaismaisemia-lukuhaasteen loppuyhteenveto ja arvonnan voittajat


On kulunut vuosi siitä, kun julkaisin blogissa Maalaismaisemia-lukuhaasteen. Kiitän miljoonasti kaikkia osallistuneita, on ollut erittäin antoisaa seurata haasteeseen luettuja kirjoja. Maaseudun elämä oli juuri viime viikolla esillä taas ikävällä tavalla, kun lööpeissä kerrottiin maaseudun autioitumisesta. Kehitys on tietenkin osin luonnollista, mutta tällaiset uutiset saavat minut aina surulliseksi. Työpaikat ja palvelut keskittyvät aina vain enemmän kaupunkiseuduille, maatalousyrittäminen ajetaan ahtaalle ja maaseudun houkuttavuus laskee koko ajan. Kaupungeissa kärsitään asuntopulasta ja suurin osa tuloista kuluu asumiseen, kun taas maaseudulla on autioitumassa valtava määrä hyväkuntoisiakin omakotitaloja.

Olen siis iloinen, että niin moni lähti haasteeseen innolla mukaan. Maaseutu kiinnostaa ja maalaismaisemia on monipuolisesti esillä niin vanhoissa klassikoissa kuin aivan uusissakin teoksissa. Minä (nykyisin kaupunkilaisena) maatalon tyttärenä aion aina jatkossakin liputtaa maaseudun puolesta ja jatkaa maaseutuaiheista kirjoittamista blogissakin.

 Haasteessa edettiin maanviljelijän polulla näin:

2 kirjaa: Mäkitupalainen
4 kirjaa: Suo, kuokka ja Jussi
6 kirjaa: Saarijärven Paavo
8: kirjaa: Torppari
10 kirjaa: Maatilan isäntä
12 kirjaa: Kartanonherra

Haasteeseen osallistui lopulta yhteensä viisitoista bloggaajaa. Joukkoon mahtui kuusi kartanonherraa, kolme maatalon isäntää, kaksi torpparia, kolme Jussia kuokkineen sekä yksi mäkitupalainen. Maaseutu on läsnä mitä moninaisemmassa kirjallisuudessa ja moni kertoikin, että haasteeseen tuli luettua kirjoja kuin itsestään. Tosin osalla kirjojen löytyminen oli vaikeampaa. Joka tapauksessa haastetta helpotti se, että annoin kirjojen valintaan varsin vapaat kädet.

Kuten lupasin, arvoin haasteeseen osallistuneiden kesken lahjakortin Suomalaiseen kirjakauppaan (arvo 10 €) sekä yllätyspalkinnon, joka on Enni Mustosen ihana Paimentyttö-pokkari. Alkuperäisten sääntöjen mukaisesti arvontaan sai yhden arvan lukemalla 1-7 kirjaa ja kaksi mikäli luettuja oli 8 tai enemmän. Voittajat arvoin random.org-sivuston avulla.

Lahjakortin voitti Hurja Hassu Lukija -blogin Jassu (maatilan isäntä) ja pokkarin voitti Ullan Luetut kirjat -blogin  Ulla (kartanonherra)! Onnea voittajille, laitan teille pian sähköpostia.

Ohessa vielä kaikki haasteeseen luetut kirjat linkkeineen. Haasteeseen luettiin niin romaaneja, näytelmiä, lastenkirjoja, tietokirjoja kuin sarjakuviakin. Mukana oli paljon kotimaisia ja ulkomaalaisia klassikoita, kuten Juhani Ahoa, Anni Polvaa, Jane Austenia, Agatha Christietä ja John Steinbeckiä. Runsaasti luettiin myös Astrid Lindgreniä, L. M. Montgomeryä, Anni Swania ja  Enni Mustosta.

Vielä kerran suuri kiitos osallistuneille! Olitte mukana laatimassa upeaa maaseutuaiheista kirjalistaa, jota aion jatkossa laajasti hyödyntää ja toivon muidenkin löytävän sieltä hyviä vinkkejä. Aion lukea pian ainakin Anne B. Radgen Berliininpoppelit-trilogian sekä Alan Weismanin Maailma ilman meitä -tietokirjan. Montgomeryn tyttökirjatkin voisi ottaa uusintakierrokselle ja tällä kertaa keskittyä ihailemaan niissä esiintyviä maalaismaisemia.

Tässäpä kirjalista maalaismaisemiin, kiitos ja olkaa hyvät!

Aho, Juhani: Papin rouva
Aho, Juhani: Rautatie
Aho, Juhani: Rautatie
Alasalmi, Päivi: Joenjoen laulu
Alasalmi, Päivi: Pajulinnun huuto
Alcott, L. M.: Tytöistä parhain
Aro, Elina: Karela tulee meren yli
Atwood, Margaret: Yli veden
Austen, Jane: Emma
Austen, Jane: Neito vanhassa linnassa
Austen, Jane: Pride and Prejudice
Austen, Jane: Ylpeys ja ennakkoluulo
Autio, Maria: Varjopuutarha

Binchy, Maeve: Seitsemän talvista päivää
Blyton, Enid: Adventure Stories
Bjørnson, Bjørnstjerne: Synnöve Päiväkumpu
Booth, Stephen: Nummi palaa
Bradley, Alan: Hopeisen hummerihaarukan tapaus
Brisley, J. L.: Pikkuinen Milli-Molli
Brockmole, Jessica: Kirjeitä saarelta
Brontë, Emily: Humiseva harju

Carey, Lisa: Merenneitojen laulu
Christie, Agatha: Hercule Poirot ja huvimajan arvoitus 
Christie, Agatha: Hercule Poirot ja huvimajan arvoitus
Christie, Agatha: Kaikki päättyy kuolemaan
Christie, Agatha: Viisi pientä possua 
Chirstie, Agatha: Syyttävä sormi

Doyle, Arthur Conan: Baskervillen koira 

Fossum, Gunvor: Pieni eläinlääkäri

Gabaldon, Diana: Muukalainen
Gibbons, Stella: Cold Comfort Farm
Gide, André: Ellei vehnänjyvä kuole
Grahame, Kenneth: Kaislikossa suhisee

Hamsun, Marie: Tunturilaaksonlapset talvipuuhissa
Hardy, Thomas: Tessin tarina
Harman, Patricia: Hope Riverin kätilö
Harman, Patricia. Hope Riverin kätilö 
Harris, Joanne: Kesäviiniä
Havaste, Paula: Tuulen vihat
Heikkinen, Antti: Pihkatappi
Herriot, James: Elämäni kissat
Herriot, James: Kaikenkarvaiset ystäväni
Hill, Eric: Pupen löytöretki
Hooper, Emma: Etta ja Otto ja Russell ja James
Hämäläinen, Helvi: Ketunkivi
Härmä, Leena: Tuittupää ja pikku Totsi

Ibrahimi, Anilda: Punainen morsian
Ibsen, Henrik: Päiväkummun pidot

Jalo, Marja: Naapurin hevostyttö
James, P. D. : Syystanssiaiset
Joutjärvi, Risto: Valvojana naisten erityistyöleirillä - Saara Tuukkasen muistelmat 1943-1944 

Kaarlela, Tanja: Menneen talven lumi
Kallas, Aino: Sudenmorsian: Hiidenmaalainen tarina
Karpio, Markku: Tie auki taivasta myöten
Kawabata, Yasunari: Lumen maa
Kawabata, Yasunari: Lumen maa
Kettu, Katja: Yöperhonen
Kinnunen, Eeva-Liisa: Kufitarten ja staalojen mailla
Kirves, Jenni: Aino Sibelius – ihmeellinen olento
Kivelä, Anneli: Kotiin Katajamäelle
Koivukari, Tapio: Unissasaarnaaja
Koskela, Ilpo: Lusia
Koskimies, Elias: Ihmepoika
Koskimies, Elias: Ihmepoika
Krien, Daniela: Vielä joskus kerromme kaiken

Lagerlöf, Selma: Gösta Berlingin taru
Lassila, Maiju: Rakkautta
Lindgren, Astrid: Lasten päivä Melukylässä
Lindgren, Astrid: Melukylän joulu
Lindgren, Astrid: Melukylän kevät
Lindgren, Astrid: Melukylän lapset
Lindgren, Torgny: Akvaviitti
Lindgren, Torgny: Kimalaisen mettä
Linnankoski, Johannes: Laulu tulipunaisesta kukasta
Lundberg, Ulla-Lena: Jää
Lundberg, Ulla-Lena: Kuninkaan Anna ja Kökarin Anna

Maallemuuttajat: Juurevaa elämää
Mankell, Henning: Italialaiset kengät
Mendoza, Eduardo: Tulvan vuosi
Mendoza, Eduardo: Tulvan vuosi
Meri, Veijo: Tukikohta
Mesterton ym.: Hovimäki - Ruotsin vallan iltarusko 
Mesterton ym.: Hovimäki - Keisarin auringon alla 
Mesterton ym.: Hovimäki - Heräämisen aika
Misko, Anna: Armovuosi
Montgomery, L. M.: Sara ja kultainen tie
Montgomery, L. M.: Sara tarinatyttö
Montgomery, L. M.: Kotikunnaan Rilla
Montgomery, L. M.: Perinnönjakajat
Montgomery, L. M.: Sateenkaarinotko
Montgomery, L. M.: Sininen linna
Mustonen, Enni: Morsiuskesä
Mustonen, Enni: Paimentyttö
Mustonen, Enni: Paimentyttö

Némirovsky, Irène: Veren polte 
Némirovsky, Irène: Veren polte 

Ollikainen, Milla: Pirunkuru
Ollikainen, Milla: Vesiraukka
Oterdahl, Jeanna: Tunturin tyttö

Polva, Anni: Rakasta minua hiukan
Polva, Anni: Tiinaa harmittaa
Polva, Anni: Älähän änkee
Pättikangas, Eira: Edessä uusi kevät

Radge, Anne B.: Berliininpoppelit
Radge, Anne B.: Erakkoravut
Radge, Anne B.: Erakkoravut
Radge, Anne B.: Vihreät niityt
Radge, Anne B.: Vihreät niityt
Rubio, Mary & Waterson, Elizabeth: The Selected Journals of L.M.Montgomery: Volume 1
Rubio, Mary & Waterson, Elizabeth: The Selected Journals of L.M.Montgomery: Volume 2

Saalasti, Kerttu: Anna hänelle nöyrä mieli
Sahlberg, Asko: Tammilehto
Shin, Kyung-sook: Pidä huolta äidistä
Shreve, Anita: Merilasia
Sillanpää, F. E.: Elämä ja aurinko
Smith, Dodie: Linnanneidon Lokikirja
Steinbeck, John: Punainen poni
Steinbeck, John: Vihan hedelmät
Steinbeck, John: Vihan hedelmät
Steinbeck, John: Hiiriä ja ihmisiä
Strachan, Mari: Hiljaisuus soi H-mollissa
Strömberg, Mikaela: Sophie
Sund, Lars: Onnellinen pieni saari
Surojegin, Pirkko-Liisa: Suomen lasten hölmöläissadut
Swan, Anni: Sara ja Sarri
Swan, Anni: Sara ja Sarri
Swann, Leonie: Murha laitumella

Team Pärvelö: Hyi, Homoa!
Tolstoi: Sota ja rauha
Tsehov, Anton: Kirsikkatarha
Tuominen, Pirjo: Sillat yli joen

Vala, Katri: Kaukainen puutarha
Valtonen, Hilja: Neiti talonmies 
Valtonen, Hilja: Nykyhetken tyttölapsi
Vargas, Fred: Kuriton mies nurin
Vartia, Taavi: Varastettu vaimo
Verkkonen, Erkki: Hilma - sukuromaani
Vostakov, Stanislav: Frosjan talo

Walker, Mildred: Syysvehnää
Waller, Robert James: Hiljaiset sillat
Weisman, Alan: Maailma ilman meitä
Wilder, Laura Ingals: By the shore of Silver Lake
Wilder, Laura Ingals: The long winter
Williams, John: Stoner

perjantai 1. tammikuuta 2016

Lukuvuosi 2015 paketissa

Hyvää vuoden 2016 ensimmäistä päivää! Vuosi 2015 on nyt historiaa ja on aika koota sen lukukokemukset yhteen. Vuoden 2014 koonti on täällä.  Ennen paluuta viime vuoteen hiukan vuoden 2016 lukutavoitteista.

Tänä vuonna aion lukea paljon ja laadukkaasti. Eritysprojektiksi aion ottaa Keskisuomalaisen sadan kirjan listan loppuun saattamisen. 18 kirjaa uupuu ja tilanne on pysynyt samana jo pitkään. Lisäksi aion tietenkin jatkaa 1001-listan lukemista ja etenen seuraavaksi kohti 250 luetun kirjan etappia. Lisäksi aion jatkaa hyväksi todettua tapaa lukea kaikkea kiinnostavaa listojen ulkopuolelta fiiliksen mukaan. Blogi oli tänä vuonna hiljaisempi kuin yhtenäkään aikaisempana vuotena, vaikka luin enemmän kuin ennen. Tässä olisi tsemppaamisen paikka!

Vuonna 2015 luin 110 kirjaa, joka on järjettömän paljon. Lukuun sisältyy seitsemän Potteria, melkoinen määrä äänikirjoja ja myös mukavasti klassikoita ja listan kirjoja. Ohessa kirjavuoteni erikoismaininnoilla höystettynä.

Tammikuu

Tammikuu on inhokkikuukauteni ja myös tämä tammikuu oli rankka. Kuuntelin äänikirjoja ja ahmin Gardellin trilogian. 

1) Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät
2) Jonas Gardell Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin. Osa 1. Rakkaus
3) Salinger: Sieppari ruispellossa
4) Sipilä: Luupuisto
5) Jonas Gardell: Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin. Osa 2. Sairaus
6) Nopola: Likka, Äite ja rouva Obama
7) Jonu Hynynen: Rakkaudella Hynynen
8) Philip Roth: Rinta
9) Anne Brontë: Agnes kotiopettajatar
10) Aron: Erityisherkkä ihminen
11) Riikka Pulkkinen: Totta
12) Jonas Gardell: Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin:Osa 3. Kuolema
13) Linda Ohlson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja

Tammikuun ja lähestulkoon koko vuoden vaikuttavin kirja:


 Helmikuu

Helmikuu jatkui kovasti tammikuun kaltaisena. Kävelin työmatkoja ja kuuntelin äänikirjoja, vietin myös viikon talvilomaa, vaikka talvesta ei ollut tietoakaan. Luin paljon, mutta sorruin koontipostauksiin.

14) Veikko Huovinen: Konsta Pylkkänen etsii kortteeria
15) Joyce Carol Oates: Sisareni, rakkaani
16) Bernard Beckett: Genesis
17) Ken Kesey: Yksi lensi yli käenpesän 
18) Ernest Hemingway: Kirjava satama
19) Elias Koskimies: Ihmepoika
20) John Green: Tähtiin kirjoitettu virhe
21) Jane Austen: Viisasteleva sydän
22) Anne Brontë: Wildfell Hallin asukas
23) Erich Maria Remarque: Länsirintamalta ei mitään uutta
24) Daniel Defoe: Robinson Crusoe
25) Röyhkä: Et kuitenkaan usko. Ville Haapasalon varhaisvuodet Venäjällä

Helmikuun tajunnanräjäyttäjä:


Maaliskuu

Maaliskuussa iloitsin aikaisesta keväästä. Vietin synttäreitäni Vaasassa ahdistuneena ja kävin katsomassa Edelleen Alicen, jonka olin vähän aiemmin lukenut. Innostuin valtavasti Lennartista!

26) Stanislaw Lem: Solaris
27) Seppo Jokinen: Koskinen ja raadonsyöjä
28) Lisa Genova: Edelleen Alice
29) Tartt: Jumalat juhlivat öisin
30) Lehtonen, Lehtonen & Paloniemi: Lennart
31) Cocteau: Les Enfants terribles
32) Morrison: Sinisimmät silmät
33) Tolstoi: Kreutzer-sonaatti
34) Veikko Huovinen: Lampaansyöjät
35) Röyhkä: Et muuen tätäkään usko. Ville Haapasalon 2000-luku Venäjällä

Maaliskuun hienoin:


Huhtikuu

Huhtikuussa kaipasin hömppää, mutta sain myös luettua muutaman listan kirjan. Pääsin muuttamaan mahtavaan asuntoon meren rannalle Vaasan keskustaan lähelle työpaikkaani. Äänikirjojen kuuntelu väheni, kun työmatka lyheni.

36) Graeme Simsion: Vaimotesti
37) Siina Tiuraniemi: Kukkia Birgitalle
38) Kari Hotakainen: Kantaja
39) Ismail Kadare: Särkynyt huhtikuu
40) Paul Auster: Mr Vertigo
41) Alfred Döblin: Berlin Alexanderplats

Huhtikuun paras työvoitto:


Toukokuu

Toukokuu oli kiireinen ja tuntuu kuin olisin herännyt eloon pitkän ja synkän (epä)talven jälkeen. Töissä alkoi maastokausi, joka ilahdutti. Puistolukemisesta pystyin vain haaveilemaan, sillä oli todella kylmää. Pääsin Enni Mustosen makuun ja ahminkin Paimentytön ja Lapsenpiian pikavauhtia.

42) Ian McEwan: Ikuinen rakkaus
43) Jussi Valtonen: Siipien kantamat
44) Jean-Paul Didierlaurent: Lukija aamujunassa
45) W. G. Sebald: Saturnuksen renkaat
46) Enni Mustonen: Paimentyttö
47) Enni Mustonen: Lapsenpiika
48) Eppu Nuotio: Mutta minä rakastan sinua

Toukokuun (ja vuoden) paras kirjaihastus:



Kesäkuu

Kesäkuussa olin vielä toukokuutakin kiireisempi. Luin monta mahtavaa kirjaa, joista harmittavan monesta en koskaan blogannut.

49) Anja Snellman: Parvekejumalat
50) Charles Kingsley: Vellamon lapset
51) Kjell Westö: Älä käy yöhön yksin
52) Similä ja Vuorela: Valtio vihaa sua - Suomalainen punk ja hardcore 1985-2015
53) Enni Mustonen: Emännöitsijä
54) Johanna Sinisalo: Auringon ydin
55) W. Somerset Maugham:Elämältä se maistui

Kesäkuun innostavin kirja:


Heinäkuu

Heinäkuussa nautin pitkästä kesälomasta ja aloitin Potter-ahminnan. Ahmin myös hartaasti odottamani uuden Knasun ja osallistuin klassikkohaasteeseen Maa on syntinen laulu -klassikolla, josta pidin yllättävän paljon.

56) Aalto ja Helkala: Matkaopas keskiajan Suomeen
57) Miina Supinen: Liha tottelee kuria
58) Dagsson: Popular hits 1-3
59) Donna Leon: Kuolema oopperassa
60) Laura Ingals Wilder: Pieni talo preerialla
61) Karl Ove Knausgård: Taisteluni 5
62) Rowling: Harry Potter ja viisasten kivi
63) Rowling: Harry Potter ja salaisuuksien kammio
64) Rowling: Harry Potter ja Azkabanin vanki
65) Timo K. Mukka, Maa on syntinen laulu

Heinäkuun kivoin kirjakuvaus:


Elokuu

Elokuussa alkoi lopultakin kesäiset ilmat. Luin puistossa ja nautin viimeisistä kauniista kesäilloista Vaasassa. Aloitin pahaa-aavistamattomana melkoisen Maria Kallio -koukun Harmin paikalla.

66) Agatha Christie: Sininen juna
67) Rowling: Harry Potter ja liekehtivä pikari
68) Ballard: Super-Cannes
69) Leena Lehtolainen: Harmin paikka
70) Barbara Kingsolver: Myrkkypuun siemen
71) Niffenegger: Aikamatkustajan vaimo

Elokuun kaunein ilta:


Syyskuu

Syyskuussa sain luettua Potterit loppuun ja tein vuoden suosituimman postauksen siitä, miksi sarja on niin loistava. Jatkoin Maria Kallion seikkailujen kuuntelemista äänikirjoina.

72) Rowling: Harry Potter ja Feeniksin kilta
73) Seppo Jokinen: Vihan sukua
74) Leena Lehtolainen: Ensimmäinen murhani
75) Rowling: Harry Potter ja Puoliverinen prinssi
76) Simsion: Vauvatesti
77) Leena Lehtolainen: Kuparisydän
78) Rowling: Harry Potter ja kuoleman varjelukset

Syyskuun ja koko vuoden merkittävin kirjaelämys:

 
Lokakuu

Lokakuussa innostuin käsittämättömällä voimalla sarjakuvasta, Vartijat sulatti skeptisen sydämeni. Luin paljon muitakin hienoja kirjoja.

79) Tuomo Kesäläinen ym. : Suomen luolat
80) Kari Hotakainen: Henkireikä
81) Moore ja Gibbons: Vartijat
82) Leena Lehtolainen: Luminainen
83) Allende: Henkien talo
84) Brautigan: Vesimelonin sokeri
85) Reijo Mäki: Tulivuori

Lokakuun paras hetki:


Marraskuu

Marraskuussa luin ihan hulluna. Kävin salilla tavattoman ahkerasti ja kävelymatkoilla kuuntelin äänikirjoja.

86) McEwan: Ajan lapsi
87) Capote: Kylmäverisesti
88) Lehtolainen: Kuolemanspiraali
89) Marjamäki: Kummeli - erittäin hyvin sanottu
90) Kettu: Yöperhonen
91) Saunders: Pastoralia
92) Salinger: Franny & Zooey
93) Sofi Oksanen: Norma
94) Hawthorne: Tulipunainen kirjain
95) Kondo: KonMari
96) Jokinen: Koskinen ja pudotuspeli
97) Morrison: Sula

Marraskuun ja koko vuoden hauskin kirja:


Joulukuu

Joulukuu oli myös hyvien kirjojen kuukausi. Joulutunnelmaan sopi joulurauhasta kertova kirja sekä Suuri tonttukirja. Jatkoin äänikirjojen liikakäyttöä ja ahkeraa salilla käymistä. Työvoittona sain luettua vuoden toiseksi viimeisenä päivänä loppuun Waldenin, joka olikin koko loppuvuoden parhaita kirjoja.

98) Houellebecq: Halujen taistelukenttä
99) Laaksonen: Lähtisiks föli?
100) Joulurauha Suomen Turusta
101) Hawkins: Nainen junassa
102) Telkänranta: Millaista on olla eläin?
103) Soininvaara: Ebola Helsinki
104) Ovatko kaikki esineet olleet joskus märkiä?
105) Lehtolainen: Tuulen puolella
106) Voltaire: Candide
107) Gibbons: Cold comfort farm
108) Suuri tonttukirja
109) Williams: Stoner
110) Thoreau: Walden - elämää metsässä 

Joulukuun tunnelmallisin kirja:


Sellainen lukuvuosi, olihan siinä kirja poikineen. 110 kirjasta 44 oli suomalaisia, joka on täysin ennätyksellinen määrä. Luin siis poikkeuksellisen paljon (hyvää!) kotimaista kirjallisuutta ja hyvä niin. Lopuksi vielä yhteenvetona listoilta luetut, tietokirjojen, sarjakuvien sekä äänikirjojen ja e-kirjojen määrät.

1001 kirjaa -lista: 36 kirjaa
100 kirjaa -lista: 3 kirjaa
Suomalaiset suosikit -lista: 4 kirjaa
Kaikkien aikojen paras kirja -lista: 5 kirjaa

Äänikirjat: 21 kpl
E-kirjat: 6 kpl
Tietokirjat: 11 kpl
Sarjakuvat: 3 kpl

Vuoteen 2015 sisältyi töitä, työttömyyttä, epävarmuutta, onnistumisen iloa, onnea, surua, hienoja kokemuksia ja ihania ihmisiä. Olin Vaasassa, Turussa, Gdanskissa ja Oulussa. Tein paljon asioita, joista nautin, soitin paljon kitaraa, löysin uusia bändejä, näin ensimmäistä kertaa livenä Nightwishin, lenkkeilin metsissä satoja kilometrejä, hain sata geokätköä, kävin lukemattomilla bodypump- ja spinning-tunneilla, pidin huolta itsestäni ja läheisistäni. 2015 oli monella tavalla hyvä vuosi, tasapainoinen ja onnellinen. Tulkoon tästä vuodesta 2016 vähintään yhtä hyvä! Kohti uusia seikkailuja ja lukemattomia tarinoita.