keskiviikko 3. huhtikuuta 2013

873. Les Misérables – Victor Hugo

Vive la France, vive la révolution, vive l'amour, vive Victor Hugo!

Kurjat on nyt kovasti pinnalla tuoreen Hollywood-tapauksen ansiosta. Minäkin kävin tuon pätkän katsomassa kirjan ollessa vielä kesken ja pidin elokuvasta paljon. Kirja on kyllä ollut lukulistallani niin pitkään kuin jaksan muistaa, joten elokuva toimi lähinnä yllykkeenä lukea kirja lopultakin.

Jos olisin tiennyt, miten mahtava teos Kurjat on, olisin varmasti napannut sen hyllystä luettavaksi jo paljon aiemmin. Rakastan Pariisia, nautin romaaneista, joiden juonenkäänteet linkittyvät oikeisiin historiallisiin tapahtumiin ja pidän suuresti elävästä, kumpuilevasta kielestä. Senpä vuoksi Kurjat nousikin heti lempikirjojeni joukkoon.

Erityisen ihastuttavana ja mieleenpainuvana koin ne kohtaukset, joissa Marius käy Luxembourgin puistossa "tapaamassa" tai oikeammin tuijottamassa "Ursulaansa" eli Cosettea. Tuskinpa on kirjallisuuden historiassa kuvattu kovinkaan monta yhtä sympaattista rakastavaisten toisiinsa tutustumista. Yleisesti ottaen ikusena Pariisi-fanina oli hauska lukea tuttuihin paikkoihin sijoittuva teos. Paikat tunnisti hieman huvittavista suomennoksista (esim. Invalidikirkko ja hallit) huolimatta.

En muista, koska viimeksi olisin niin ihastunut kirjan henkilöihin. Useimmiten Cosetten tyyliset naikkoset ärsyttävät ja Mariuksen tapaiset  miehet haukotuttavat minua, mutta jostakin syystä Hugo sai minut rakastumaan hahmoihinsa. Rakkaimmaksi hahmoksi minulle nousi Jean Valjean, joka kylläkin aiheutti pientä ärtymistä sukunimensä takia, se kun muistuttaa huomattavasti tyttönimeäni. Sen vuoksi jouduinkin joka kerta  lausumaan nimen ajatuksissani ranskalaisittain, jolloin se ei sekoittunut suomalaiseen sukunimeen.

Hieman harmittaa, että tämä lukemani suomennos on lyhennelmä alkuperäisestä, vaikea kuvitella mitä suomentaja on jättänyt pois. Toivottavasti ei ainakaan mitään juonen kannalta oleellista. Viimeisenä vielä vinkki kaikille, jotka tuskailevat Les Misérables-sanaparin lausumisen kanssa. Lukion lyhyen ranskan opintojen tuomalla varmuudella voin todeta, että jos ensimmäinen ja viimeinen s-kirjain ei kuulu, ollaan jo hyvin pitkällä. Suosittelen katsomaan vähintään elokuvan, mutta kirja on kyllä todellakin niitä, joiden ihan jokaisen pitäisi lukea elämässään!


Kirjailija: Victor Hugo
Luettu kirja: Kurjat (lyhennetty suomennos)
Alkuperäinen kirja: Les Misérables
Alkuperäinen julkaisuvuosi: 1862
Sivuja: 978
Mistä hankin: Kirjamessuilta antikvariaattiosastolta vuonna 2011
Missä ja milloin luettu: Junassa työhaastattelumatkalla Seinäjoelle ja kotona maaliskuussa 2013, luettu loppuun pääsiäisen pyhinä
Arvostelu: ★★
★★

10 kommenttia:

  1. Minäkin hullaannuin tähän kirjaan ja rakastuin hahmoihin. Ihana klassikko! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On hyvin lupaavaa, kun etukäteen raskaana pitämäni klassikko osoittautuu näin ihanaksi kirjaksi! Millaisia aarteita näihin tuhanteen yhteen oikein mahtuukaan!

      Poista
  2. Sama täällä, kirja on ihana ja tarina hurmaava. Tosin haluaisin tietää mitä suomentaja on jättänyt pois. Hugon kirjojahan oli alunperin muistaakseni ainakin kahdeksan, joista tämä on koottu.
    Elokuvan kestin en muuta sano...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onkohan niitä edes suomennettu kaikkia, että voisi perehtyä tähän lyhennösasiaan. Tuo ranskankieli kun ei taivu ihan tarpeeksi, että voisi perehtyä tarkemmin ja englanniksi lukeminen tuntuisi jotenkin hassulta.

      Poista
  3. Minäkin rakastan Pariisia <3 Kurjat on luettavien listallani niin Pariisin kuin klassikkoasemansa vuoksi. Minuakin häiritsee hieman tuo lyhentäminen, mutta en todellakaan halua lukea tätä alkukielellä ottaakseni selvää mitä on jätetty suomentamatta :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisipa mukava osata ranskaa niin hyvin, että pystyisi lukemaan tämän alkuperäiskielellä. Alan ymmärtää Tolkienia, joka opetteli suome pystyäkseen lukemaan Kalevalan.

      Poista
  4. Sinun tekstisi ja näiden kommenttien jälkeen haluan kyllä ehdottomasti tarttua pian tähän kirjaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen lämpimpästi!:) Olisipa klassikkojen lukeminen aina näin palkitsevaa:D

      Poista
  5. Olipa mukavaa löytää tämä blogi ja vieläpä postaus yhdestä omista suosikkikirjoistani :)

    Lyhentämättömässä versiossa on lähinnä pitkiä luentoja luostarien toimintatavoista ja viemäröinnistä ja pingviinien lannasta. Vaikka lyhennelmiä periaatteesta vastustankin, niin joissain tapauksissa ne tekevät lukemisesta huomattavan paljon miellyttävämpää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa Vesa ja kiva kun löysit blogiini! :) Ööö pingviinien lanta kuulostaa toki varsin kiehtovalta, mutta ehkäpä tässä tapauksessa tosiaan lyhnnelmä on parempi.

      Poista

Kommentti ilahduttaa aina, kiitos!