Turun kirjamessut - perjantai 3.10.

Pääsin ottamaan messulähdön heti aamutuimaan, sillä vietän tänään vapaapäivää. Aamulla varttia yli kymmenen lippukassojen jonot mutkittelivat ulos asti, ihmisiä oli mukavasti liikkeellä! Ensin kiersimme ruokamessut maistiaisineen (ja menetin taas uskoni ihmiskuntaan, käsittämätöntä miten röyhkeitä ihmiset voivat olla ja miten jonottaminen ja muiden huomioiminen on joillekin mahdotonta) ja sitten suunnistimme kirjamessuhalleihin.

Katja Jalkanen (Lumiomena) ja Aino-Maria Savolainen (Amman lukuhetki) kertoivat Linnasta humisevalle harjulle -kirjastaan (haastattelijana Tiina Aalto). Oli mielenkiintoinen keskustelu ja koko ajan tuli nyökyteltyä, sillä olen niin samaa mieltä. Erityishurraukset Bulgakovin, Murakamin, Austenin ja Piin elämän mainitsemiselle!

Aika kului kuin siivillä ja jos äitini ei olisi ollut tarkkana, olisi Riikka Pulkkisen haastattelu mennyt minulta ohi. Onneksi kuitenkin ehdittiin kuuntelemaan häntä, sillä oli todella hauskaa kuulla kirjailijan mietteitä Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän -teoksestaan (haastattelijana Kaisu-Maria Toiskallio). Pulkkinen toi esiin kirjan ironisen puolen ja kun häneltä kysyttiin, että jos kirja olisi ruoka, niin mikä ruoka se olisi, hän totesi osuvasti, että varmaankin sellainen yllättävä suklaa, josta odottaa tiettyä mutta saattaakiin yllättyä ja saada jotain muutakin. Oli mielenkiintoista kuulla, että Iiris Lempivaara on ollut samaan aikaan kirjoitustyön alla kuin Pulkkisen toinen romaani Totta. Se odottaa minulla hyllyssä ja taidankin lukea sen niin pian kuin mahdollista.

Pulkkinen kertoi lukeneensaa kirjablogeista arvioita kirjastaan!

Lisää luettavaa tarttui messuilta mukaan ihan kiitettävästi... En vain voinut vastustaa pöytää, jossa oli kolme Tammen keltaisen kirjaston kirjaa 20 eurolla! Olisin ollut tyhmä, jos en olisi poiminut näitä kotiin. Oman elämänsä sankarin hankkimista omaan hyllyyn Garpin ja Owen Meanyn seuraksi olen harkinnut jo pitkään, Hemingwaysta pidän ja tämä on vielä lukematta ja Odysseus on lopultakin luettava, kun se on omassa hyllyssä. Saa olla vapaasti ikuisuusprojekti, kun kirja on oma ;) Seuraavaksi pitää varmaan suunnata kirjahyllyostoksille...

Divaripuolelta tein myös löytöjä. Tyttökirjakokoelmastani puuttui vielä yksi tärkeä osa, Burnettin salainen puutarha, ihanaa saada se omaan hyllyyn. Victor Hugon Kurjat oli viime vuoden paras lukukokemukseni ja sen vuoksi päätin hankkia hyllyyni vanhat niteet Notre Damen kellonsoittajasta. Tämänkin lukemista odotan innolla.

Mielestäni messut olivat jotenkin monipuolisemmat kuin vaikkapa viime vuonna ja viihdyin tavattoman hyvin. Olisin viihtynyt pidempäänkin, mutta lähdin jo iltapäivällä kotiin päin jatkamaan lomapäivän viettoa. Huomenna sitten uudestaan! Alla vielä muutama kuva messuilta.

Kiitokset Turun messukeskukselle ja kirjamessuille mukavasta päivästä, huomenna uudestaan.

Kirjamessujen teemana tänä vuonna on Ranska...

...sekä Sastamala.

Ruokamessuilla on juustoa jos jonkinlaista ja maistiaisia enemmän kuin napa vetää.

Kootut selitykset eli pikavisiittini kirja-alennusmyyntiin ja kuinkas sitten kävikään

Poikkesin töiden jälkeen pikaisesti kirjakauppaan etsimään siskolleni synttärilahjaa. Oikein sopiva lahja löytyikin (toivottavasti siskoni ei eksy blogiini) ja olin jo suunnistamassa suorinta tietä kassalle. Silloin kuitenkin ajatuksiini tunkeutui se vihoviimeinen ja maailman historiassa hirveyksiä aikaan saanut lause "no voisinhan minä muutenkin hiukan katsella, mitä täältä löytyisi". Ennätysajassa keräsin sylini täyteen toinen toistaan innostavampia löytyjä ja lopulta kannoin kotiini tällaisen joukon.

Oikealla se siskon synttärilahja, Simonin kissan pentu. Tiedän siskoni ja hänen miehensä Simon's cat -youtube-videofaneiksi niin uskon, että tämäkin on mieluisa. Selailin kirjaa hiukan ja mieleni alkoi tehdä hankkia tällainen itselleni värityskirjaksi. Oikeasti, miten aikuinen ihminen voi kaivata itselleen värityskirjaa? Ja samalla, tietääkö joku saako jostakin aikuisille suunnattua, yksityiskohtaisia kuvia sisältävää värityskirjaa?

Toisena oikealta Harjunpää ja rautahuone, joka maksoi vain 2,95 €. Rakkauden nälkä jäi mieleeni mahtavan koukuttavana dekkarina ja sen vuoksi sallin itselleni tämän heräteostoksen. Joka on sitä paitsi myös hesarin suomalaiset suosikit -listalla.

Toinen vasemmalta on Juha Itkosen Seitsemäntoista. Maksoi 4,95 € enkä edes jaksa keksiä selitystä.

Viimeisenä Joyce Carol Oatesin Sisareni, rakkaani, josta Katri kirjoitti hiljattain ja vakuutti minut, että tämä kirja on luettava niin pian kuin mahdollista. Blondi oli yksi parhaista viime vuonna lukemistani kirjoista, joten uskon pitäväni tästäkin. Oikeasti, kuinka moni olisi pystynyt vastustamaan tuollaista himoitsemaansa kirjaa, jos se tulee vastaan, vieläpä kovakantisena, kirjakaupan alessa ja maksaa vain 7,95 €.

Kuulkaas, jos tässä että joutuu asumaan viikot työpaikkakunnalla ei ole mitään muuta hyvää, niin ainakin se, että onpahan toinen paikka, minne saa hamstrattua kirjoja. Että terkkuja kotiseudulle vaan, täällä pyyhkii hyvin kirjaisasti.