Sekalainen seurakunta bloggaamattomia kirjoja

Olen taas lukenut niin paljon, että bloggaamattomia kirjoja on kertynyt valtava määrä. Ensi viikolla alkaa taas työt (jee!), joten lukeminen vähenee radikaalisti, sitä ennen koitan saada tätä kirjasumaa purettua. Helmikuun lukemisiin on sisältynyt hienoja ja mielenkiintoisia kirjoja.

Peter Handke: Vasenkätinen nainen

Kovasti tekisi mieleni kertoa, miten me vasenkätiset joudumme kärsimään tässä oikeakätisten maailmassa, mutta taidan jättää väliin tällä kertaa. Handken pienoisromaani oli kauniin vähäeleinen, mutta jotenkin se kuitenkin jätti minut kylmäksi. Tarinassa nainen toteaa, että haluaa olla yksin ja jättää aviomiehensä. Teos käsitteleekin yksinäisyyttä, sitä miten yksin oleminen on ihmisen perusoikeus ja miten ympäristö suhtautuu usein ongelmallisesti toisen ihmisen yksin olemiseen, jolla ei välttämättä ole mitään tekemistä yksinäisyyden kanssa.

Handke: Vasenkätinen nainen (suom. Outi Nyytäjä)
Alkuperäinen kirja: Die linkshändige Frau (1981)
Kustantaja: Weilin+Göös
Sivumäärä: 92
Mistä hankittu: Kirjastosta
Lista: 1001 kirjaa
Helmet-haaste: Kohta 48: kirjassa alle 150 sivua


J. G. Ballard: Uponnut maailma

Uponnut maailma oli pelottavan ajankohtainen tänä aikana, kun ilmastonmuutos puhuttaa jatkuvasti. Tavallista voimakkaammat aurinkomyrskyt ovat saaneet aikaan jättimäisiä geofyysisiä muutoksia, joiden ansiosta maan keskilämpötilat ovat nousseet. Trooppiset alueet ovat muuttuneet asuinkelvottomiksi ja kansakunnat ovat vaeltaneet pohjoiseen. Maata peittävät trooppiset laguunit, joissa asustaa alligaattoreita. Kirjan luonnontieteellinen puoli oli (tietenkin!) valtavan kiehtova, mutta muuten korkealentoinen ja filosofinen tarina ei ollut mieleeni.

Ballard: Uponnut maailma (suom. Mika Renvall)
Alkuperäinen kirja: The Drowned World (1962)
Kustantaja: Jalava
Mistä hankittu: Kirjastosta
Sivumäärä: 176
Lista: 1001 kirjaa


Johanna Sinisalo: Kätketyt

Rakastan Johanna Sinisaloa ja rakastan geokätköilyä, joten tämä pieni kirja oli minulle aika täydellinen. Hetken jo luulin lukevani Sinisalon kirjoittamaa romanttista rakkauskertomusta ja olin vähän hämmentynyt, mutta eihän se nyt ihan niinkään mennyt... Loistava pieni kirja!

Johanna Sinisalo: Kätketyt (2006)
Kustantaja: Radian Words
Sivumäärä: 52
Mistä hankittu: Kirjastosta
Listojen ulkopuolelta

Jan Guillou: Pahuus

 
Kirjan alku oli niin ahdistava, että lähestulkoon jätin kirjan kesken. Siinä nimittäin päähenkilö Erikin isä pahoinpitelee poikaansa rajusti ja toistuvasti. Onneksi kuitenkin jatkoin lukemista, sillä vaikka tarinassa väkivalta näyttelee pääroolia, on siinä paljon muutakin. Sisäoppilaitoksessa vallitsee omat lait ja tarkka nokkimisjärjestys. Silti Erik kohtaa myös toveruutta ja rakkauttakin. Pahuus oli raskas, mutta lopulta palkitseva lukukokemus.

Jan Guillou: Pahuus (suom. Veijo Kiuru)
Alkuperäinen kirja: Ondskan 1981
Kustantaja: WSOY
Sivumäärä: 338
Mistä hankittu: Kirjastosta
Lista: Keskisuomalainen
Helmet-haaste: Kohta 15: kirjan kansi on ruma


Andy Weir: Yksin Marsissa 

Yksin Marsissa on tullut suurempaan kuuluisuuteen sen pohjalta tehdyn elokuvan vuoksi. Itse en ole leffaa nähnyt, mutta julisteessa oleva Matt Damon tuli jo nyt kummittelemaan mukaan lukukokemukseeni, ei hyvä. Kirja oli mielenkiintoinen ja paikoin hauskakin. Astronautti Mark Watney jää yksin Marsiin, kun hänen avaruuspukunsa vaurioituu hiekkamyrskyssä. Muu miehistö luulee, että Watney on kuollut ja poistuu paikalta ja alkaa Watneyn taistelu aikaa ja kylmää planeettaa vastaan. Yksin Marsissa oli ihastuttavan tekninen, mutta se olisi ehdottomasti pitänyt lukea alkuperäiskielellä. Teknisen kielen ja puhekielisyyden suomentaminen ei toiminut mielestäni yhtään ja tökki toisinaan hyvinkin pahasti.

Andy Weir: Yksin Marsissa (suom. Kaj Lipponen)
Alkuperäinen kirja: The Martian. A Novel (2011)
Kustantaja: Into Kustannus Oy
Sivumäärä: 387
Mistä hankittu: Kirjastosta
Listan ulkopuolelta
Helmet-haaste: Kohta 35, kirjassa ollaan avaruudessa

Elina Lappalainen: Syötäväksi kasvatetut

Syötäväksi kasvatetut on kirja, jonka jokaisen lihaa tai kananmunia syövän sekä maitoa juovan kansalaisen, tulisi lukea. Se kerää yhteen suomalaisen eläintuotannon hyvät ja huonot puolet. Maatilan kasvattina ja maataloustuottajien innokkaana puolestapuhujana olin positiivisesti yllättynyt siitä, että kirja ei ollut saarnaava ja se esitteli hyvin erilaisia näkökantoja, myös tuottajien perspektiivin. Lisäksi pidin siitä, miten kirjassa jatkuvasti tuotiin esiin se, miten moni asia on huomattavasti paremmin Suomessa kuin ulkomailla. Viimeksi tällä viikolla uutisoitiin siitä, miten Saksassa hämmästellään sitä, kun suomalaiset possut saavat pitää saparonsa. Tehotuotantoon liittyy järkyttäviä asioita ja eläinten yksilöarvo on hyvin kyseenalainen. Mielestäni nämä asiat tulee olla valmis kohtaamaan, mikäli lihaa syö. Kaikenkaikkiaan todella hieno ja onnistunut tietokirja, suosittelen erityisesti kaikille meille lihansyöjille!

Elina Lappalainen: Syötäväksi kasvatetut: Miten ruokasi eli elämänsä (2012)
Kustantaja: Atena Kustannus
Sivumäärä: 355
Mistä hankittu: Elisa Kirja
Listan ulkopuolelta
Helmet-haaste: Kohta 1, ruuasta kertova kirja

Lukumaraton Vol. 2

Tiskit tiskattu, kahvivarastot täytetty ja silmälihakset verrytelty: kaikki on valmista lukumaratonin aloittamiseen! Aloitan klo 9:00 ja lukuaikaa on siis huomiseen sunnuntaihin klo 9:00 asti. Välissä nukun ainakin pitkät yöunet, sillä en ole hyvä valvomaan, mutta muuten on tarkoitus keskittyä pelkästään lukemiseen. Sopivasti noin 75 % kaikista lihaksistani on niin jumissa toissapäiväisen pumpin myötä, etten ehkä edes pystyisi mihinkään paljon vaativampaan kuin pötköttelyyn ja lukemiseen.

Päivitän tätä postausta sitä mukaa kuin maraton etenee. Tsemppi on tervetullutta! Muutoin koitan pysyä suurimmaksi osaksi pois netistä. Tästä tulee kiva päivä!

klo 8:59
No niin, ihan pian alkaa! Ensimmäisenä James M. Cainin Vahinko kello kaulassa

Klo 10:18
Vahinko kello kaulassa (Postman always rings twice) oli hyvä valinta aloitukseksi. Samaan aikaan kiinnostava, mukaansatempaava mutta myös aika järkyttävä ja ajatuksia herättävä. Hurjan sujuvaa dialogia. Pika-arvio 3/5. Seuraavaksi pinosta taitaa valikoitua luettavaksi silkki.
Sivuja luettuna 160 


Klo 10:52
Alessandro Bariccon Silkki oli omituinen, mutta ihmeen kaunis ja runollinen. Olo onkin vähän kuin olisi lukenut runokirjan ja toisinaan kirjan sivuilla olikin vain hyvin vähän tekstiä, jonka vuoksi tämä oli todella nopealukuinen. Taidan jatkaa eläinkunnan parissa ja siirtyä silkkiperhosentoukista papukaijaan eli seuraavan vuorossa Barnesin Flaubertin papukaija. Toivottavasti on niin hyvä kuin odotan sen olevan. Ai niin ja iso kiitos kaikille kivoille tsemppikommentoijille! <3
Sivuja luettuna 274

Klo 13:50
Flaubertin papukaija oli kyllä varsin viihdyttävä, mutta myös aika raskas. Tämä vaatisi tarkempaa pureskelua. Tähtiä antaisin sellaisen 3 tai vähän yli, hieno kirja. Kaikki se metadata ja intertekstuaalisuus saivat pääni pyörälle. Siihen kun vielä yhdistää janssoninkiusaus-ähkyn, lienee paikallaan lukea jotakin vähän kevyempää välillä ja sulatella tätä kaikkea. Luenkin jonkin aikaa siis Stieg Larssonin kirjaa eteenpäin.
Sivuja luettuna 551

Klo 15:03
Luin 100 sivua Larssonin Tyttö joka leikkii tulella ja nyt on aivot nollautuneet ja ruoka sulanut riittävästi siihen, että aloitan uutta kirjaa. Nyt kun vielä näkee lukea lunnonvalossa, taidan aloittaa Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi, jota monet ovat kehuneet ja joka kiinnostaa minua paljon.
Sivuja luettuna 651

Klo 17:03
Johanna Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi oli loistava ja lumoava. Tätä lukiessani unohdin ihan, että olin lukenut muutaman kirjan putkeen jo tätä ennen. Seuraavaksi jatkan ehkä vähän samalla teemalla, nimittäin Wellsin Tohtori Moreaun saarella. Iltakin on sopivasti pimentynyt.
Sivuja luettuna 919

Klo 18:30
Whoaaaa nyt on luettu myös Tohtori Moreaun saari. Tiedättehän sen South Parkin "Simpsons did it" -jakson? Tuo fraasi soi päässäni kun luin kirjaa, sillä tajusin, että se Simpsoneiden Treehouse of horror -jakson tarina, missä Simpsonit menevät saarelle, jossa on pelottavia ihmismäisiä eläimiä, on otettu tästä kirjasta. Kirja oli ihanan karmiva, tohtori Moreaulta oli lähtenyt eläinkokeet pahasti lapasesta. Oikein hykerryttää, kun mietin miten monesta eri näkökulmasta tätä voisi analysoida, aivan mahtavaa yhteiskunnallista kritiikkiä ja pohdintaa ihmisestä ja ihmisyydestä. Suosittelen!

Nyt pääni ja silmäni ovat aivan ehdottomasti sitä mieltä, että minun pitää käydä vähän ulkona tuulettumassa ja kävelemässä. Sieltä palattuani taidan aloittaa Populäärimusiikin. Kiitokset taas kaikille kommenttoboksissa tsempanneille!
Sivuja luettuna 1051

Klo 19:18
Voihan nenä! Ulkoa palattuani olikin sellainen olo, että tahdoin lukea Gogolin Nenän, joka oli ihan mahtavasti kuvitettu versio. Olihan tämä nyt aivan hulvaton. Tosin en voinut välttää sitä tunnetta, että jos Gogol nyt tietäisi, miten hänen novellistaan koitetaan saada irti syvempiä merkityksiä ja yhteiskuntakritiikkiä, hänellä olisi varsin hauskaa. Minusta ihan tuntuu siltä, että tyyppi on vain pienissä vodkapäissään keksinyt kirjoittaa tarinan, jossa virkamiehen naamasta pudonnut Nenä seikkailee pitkin kaupunkia ja esittää olevansa valtioneuvos. Tai sitten en vain tässä lukumaratonin vaiheessa kykenee enää analysoivaan lukemiseen, jos nyt joskus sellaiseen olen yleensä kyennyt. Seuraavaksi kuppi kahvia (vasta päivän toinen, ettei tartte yhtään siellä ruveta...terkkuja vaan) ja Populäärimusiikkia Vittulajänkältä
Sivuja luettuna (hieno määrä) 1111

Klo 22:46
Illan mittaan on lukutahti hidastunut, mutta ihmekö tuo. Lukaisin tässä välillä Paloniemen Veera & minä -sarjakuva-albumin ja olihan siellä muutamia ihania, koiranomistajana samaistuttavia juttuja. Mukavaa piristystä maratonille. Muuten ilta on kulunut Mikael Niemen Populäärimusiikkia Vittulajänkältä -kirjan parissa ja teos osoittautuikin oikeaksi helmeksi. Nyt taidan painua peiton alle lukemaan taas Stieg Larssonia siihen saakka, että uni voittaa. Ja unissa luultavasti tulee seikkailemaan täytettyjä papukaijoja, leikeltyjä eläimiä, käveleviä neniä ja murhia eli innolla odottelen mitä tuleman pitää. En varmaan laita kelloa herättämään, mutta jos herään ennen yhdeksää niin jatkan vielä aamulla maratoonaamista.

Hurjasti on ollut tänään liikennettä blogissa ja tämä projekti onkin sujunut paljon mukavammin, kun teitä tsemppareita on ollut niin sankoin joukoin, kiitos siitä! Tähän yöhön vielä varsin osuva lainaus Niemen kirjasta, kohdasta jossa päähenkilön isä opettaa elämän tärkeitä asioita pojalleen:

"Mielisairaalat olivat pullollaan ihmisiä, jotka olivat lukeneet liikaa. Joskus hekin olivat olleet kuin kuka tahansa meistä, ruumiiltaan vahvoja, avoimia, tyytyväisiä ja tasapainoisia. Sitten he olivat ryhtyneet lukemaan. Useimmiten sattumalta. Vilustuminen oli kaatanut pariksi päiväksi vuoteeseen. Kauniit kirjankannet olivat herättäneet mielenkiinnon. Ja yhtäkkiä paha tapa oli saanut alkunsa. Ensimmäinen kirja johti seuraavaan. Ja sitä seuraavaan, ja sitä seuraavaan, ne kaikki olivat lenkkejä ketjussa, joka johti suoraan mielisairauden ikuiseen yöhön."

Sivuja luettuna: 1442

Klo 9:01
Huhheijaa, se oli siinä! Vuorokausi takana tiivistä lukemista, joka keskeytyi vaan lyhyellä lenkillä ja keskipitkillä yöunilla. Luin vielä illalla ja aamullakin Stie Larssonin Tyttöä joka leikkii tulella siten, että lopulliseksi luettujen sivuen määräksi voidaan todeta:

1606 sivua

Määrä on valtavasti enemmän kuin olisin ikinä uskonut kykeneväni lukemaan yhden vuorokauden aikana. Mukaan mahtui yksi sarjakuva-albumi (64 sivua) ja kuvitettu Gogolin Nenä (60 sivua), kaksi kirjaa Keskisuomalaisen listalta ja peräti viisi kirjaa 1001 kirjaa -listalta (myös Nenä kuului näihin) sekä bonuksena Larssonin hirvittävän koukuttavasta kirjasta yli 250 sivua. Kaiken kaikkiaan luin maratonin aikana siis 8,5 kirjaa. Eikä oikeastaan tuntunut missään vaiheessa taaskaan raskaalta, lähinnä olo oli vain hieman tunkkainen kun istuin sisällä lähes koko päivän. Sen verran olen koukussa tuohon Larssoniin, että en ole saanut vielä lukemisesta tarpeekseni, vaan taidan lukaista sen tänään loppuun. Kiitos kaikille kannustuksesta, hauskaa oli! Täytyy järjestää maraton Vol. 3 mahdollisimman pian.