perjantai 3. lokakuuta 2014

Turun kirjamessut - perjantai 3.10.

Pääsin ottamaan messulähdön heti aamutuimaan, sillä vietän tänään vapaapäivää. Aamulla varttia yli kymmenen lippukassojen jonot mutkittelivat ulos asti, ihmisiä oli mukavasti liikkeellä! Ensin kiersimme ruokamessut maistiaisineen (ja menetin taas uskoni ihmiskuntaan, käsittämätöntä miten röyhkeitä ihmiset voivat olla ja miten jonottaminen ja muiden huomioiminen on joillekin mahdotonta) ja sitten suunnistimme kirjamessuhalleihin.

Katja Jalkanen (Lumiomena) ja Aino-Maria Savolainen (Amman lukuhetki) kertoivat Linnasta humisevalle harjulle -kirjastaan (haastattelijana Tiina Aalto). Oli mielenkiintoinen keskustelu ja koko ajan tuli nyökyteltyä, sillä olen niin samaa mieltä. Erityishurraukset Bulgakovin, Murakamin, Austenin ja Piin elämän mainitsemiselle!



Aika kului kuin siivillä ja jos äitini ei olisi ollut tarkkana, olisi Riikka Pulkkisen haastattelu mennyt minulta ohi. Onneksi kuitenkin ehdittiin kuuntelemaan häntä, sillä oli todella hauskaa kuulla kirjailijan mietteitä Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän -teoksestaan (haastattelijana Kaisu-Maria Toiskallio). Pulkkinen toi esiin kirjan ironisen puolen ja kun häneltä kysyttiin, että jos kirja olisi ruoka, niin mikä ruoka se olisi, hän totesi osuvasti, että varmaankin sellainen yllättävä suklaa, josta odottaa tiettyä mutta saattaakiin yllättyä ja saada jotain muutakin. Oli mielenkiintoista kuulla, että Iiris Lempivaara on ollut samaan aikaan kirjoitustyön alla kuin Pulkkisen toinen romaani Totta. Se odottaa minulla hyllyssä ja taidankin lukea sen niin pian kuin mahdollista.

Pulkkinen kertoi lukeneensaa kirjablogeista arvioita kirjastaan!
Lisää luettavaa tarttui messuilta mukaan ihan kiitettävästi... En vain voinut vastustaa pöytää, jossa oli kolme Tammen keltaisen kirjaston kirjaa 20 eurolla! Olisin ollut tyhmä, jos en olisi poiminut näitä kotiin. Oman elämänsä sankarin hankkimista omaan hyllyyn Garpin ja Owen Meanyn seuraksi olen harkinnut jo pitkään, Hemingwaysta pidän ja tämä on vielä lukematta ja Odysseus on lopultakin luettava, kun se on omassa hyllyssä. Saa olla vapaasti ikuisuusprojekti, kun kirja on oma ;) Seuraavaksi pitää varmaan suunnata kirjahyllyostoksille...



Divaripuolelta tein myös löytöjä. Tyttökirjakokoelmastani puuttui vielä yksi tärkeä osa, Burnettin salainen puutarha, ihanaa saada se omaan hyllyyn. Victor Hugon Kurjat oli viime vuoden paras lukukokemukseni ja sen vuoksi päätin hankkia hyllyyni vanhat niteet Notre Damen kellonsoittajasta. Tämänkin lukemista odotan innolla.



Mielestäni messut olivat jotenkin monipuolisemmat kuin vaikkapa viime vuonna ja viihdyin tavattoman hyvin. Olisin viihtynyt pidempäänkin, mutta lähdin jo iltapäivällä kotiin päin jatkamaan lomapäivän viettoa. Huomenna sitten uudestaan! Alla vielä muutama kuva messuilta.

Kiitokset Turun messukeskukselle ja kirjamessuille mukavasta päivästä, huomenna uudestaan.
Kirjamessujen teemana tänä vuonna on Ranska...
...sekä Sastamala.



Ruokamessuilla on juustoa jos jonkinlaista ja maistiaisia enemmän kuin napa vetää.


8 kommenttia:

  1. Oh sinä olet jo ehtinyt blogatakin messuista! Itse kotiuduin hetki sitten ja oli kyllä pitkästä aikaa mukava messukokemus, yleensä olen ihan naatti niiden jälkeen. Itsekin olin heti aamusta, mutta ensin alkuun täytyi istua yhdessä seminaarissa koulutyön vuoksi, mutta sen jälkeen ehtikin vaikka ja mitä.

    Itse en raaskinut ostaa kolmea keltaisen kirjaston kirjaa vaikka pitkään mietin. Nyt vähän kaduttaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi tajusin lähteä perjantaina ajoissa pois, niin jaksoin vielä lauantainakin olla innoissani kaikesta. Minä jo kerran kävelin tiukkana ohi tuon keltaisen pöydän, mutta niin vain en pystynyt vastustamaan seireenin kutsua...

      Poista
  2. Turun kirjamessut vaikuttaa todella kivalta tapahtumalta. Joku vuosi olisi mahtava ehtiä sinne pyörimään. :)

    VastaaPoista
  3. Kiva messuraportti! Ja mainioita löytöjä ;) Odotan jo kovasti omaa sunnuntaista messuretkeä...

    VastaaPoista
  4. Kiitos kiinnostavasta messuraportista! Voi kun olisi ollut mukavaa matkata Turkuun - ehkäpä ensi vuonna. :)
    Ja miten ihania kirjalöytöjä. Salainen puutarha pitäisi joskus lukea uudelleen.

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa aina, kiitos!