Ripottelin kesän viimeiset, jo hallanpuremat daaliat pehmeälle peitolle Anna Pölkin Metsien kaukainen sini -kirjan (Avain, 2024) viereen. Tuntui suorastaan rikokselta nyppiä kauniit kukat irti varsistaan, mutta tulin ajatelleeksi, että ehkä niille ei ole arvokkaampaa loppua kuin tulla ikuistetuiksi tällä tavoin. Pölkin uutuuskirja on viimeisten daalioiden tavoin surumielisen kaunis, lohdutonkin, mutta toivonpilkahduksia täynnä.
Metsien kaukainen sini on kirjailijan omakohtainen päiväkirjateos, tämä päiväkirja tosin on kirjoitettu mielessä ajatus sen julkaisemisesta. Pölkki kuvaa hienosti luontoa ja vuodenkiertoa ja olin jopa hämmentynyt. En ole tainnut lukea aiemmin ainakaan näin pitkää tekstiä, jossa kirjoittaja näkee maailman niin samalla tavalla kuin itse näen: luonnon pieninä, loputtoman kiinnostavina, merkityksellisinä ja kauniina yksityiskohtina. Minunkin sielunsiskojani ovat Montgomeryn Emilia ja Anna, joten ihmekös tuo.
Pölkin taikametsien yllä häilyy kovin synkkiä varjoja, hän sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Kirjassa sairauden kuvaus on myös kirjoitettu taiten, avoimesti, kaunistelematta ja lämmöllä. Voi Anna, miten paljon olet joutunutkaan kokemaan. Kirjallisuudessa sairauksia käsitellään kovin vähän, tämä teos on merkityksellinen myös sen vuoksi. Minua kosketti myös kohta, jossa pohditaan sitä, kuinka kertoja ei ole joutunut vielä kohtaamaan kuolemaa. Minä olen, paljonkin, mutta mielessäni vahvistui ajatus siitä, että koettelemuksia ei voi verrata, jokaisen polku ja suru on erilainen. Kuitenkin jokainen, joka elämässään kokee suuria vastoinkäymisiä, taitaa lopulta kuulua samaan siipirikkoisten joukkoon.
Luontoa tutkailevan kirjailijan päiväkirjoista tulee toki mieleen Eeva Kilpi, olin huomaavinani erään viittauksen siihen suuntaan. Suoraan ja epäsuorastikin Pölkki puhuu lukuisista muista kirjailijoista ja kirjoista. Metsien kaukainen sini on myös ylistys kirjallisuudelle, sen voimalle ja kauneudelle. Ihanaa, että teoksessa mainitut kirjat on listattu loppuun, aion ehdottomasti etsiä sieltä itselleni lukuvinkkejä tulevaisuudessa.
Onnea @kirjojajakakkuja hienosta kirjasta, en malta odottaa, mitä kaikkea kynästäsi vielä syntyykään. ❤️
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentti ilahduttaa aina, kiitos!