torstai 26. kesäkuuta 2014

Margaret Atwood: Yli veden


Margaret Atwood tuntuu olevan blogimaailmassa hyvin arvostettu kirjailija. En ole perehtynyt hänen tuotaantoonsa tarkemmin, mutta kun kirjastossa näin tutunnimisen nimen hyllyssä, nappasin kirjan mukaani. Yli veden ei ollut mikään maailmoja mullistava ja ikimuistoinen kokemus, mutta se antoi uskoa siihen, että Atwood saattaisi olla minulle hyvinkin mieluinen kirjailija, joka pystyy suorastaan taikatemppuihin. Yli veden on kirjailjan varhaistuotantoa ja odotankin innolla, millaisiin suorituksiin hän on pystynyt kehittyessään kirjailijana vaikkapa kirjojen Orjattaresi ja Ryövärimorsian, joista muistan kuulleeni ylistystä, kohdalla. Ehkäpä minun on tunnustettava myös, että omasta kirjahyllystäni löytyy Atwoodin Sokea surmaaja, jonka olen ostanut kirjamessuilta puhtaasti upean kannen vuoksi sekä Nimeltään Grace, jonka ostin pari viikkoa sitten Vaasan pääkirjaston poistomyynnistä. Kaikki edellytykset kirjailijan tuotantoon tutustumisen jatkamiseen ovat siis olemassa.

Tuosta omasta kirjahyllystä pääsenkin aasinsillan kautta sellaiseen asiaan, että heinäkuussa lukemisaikani tulee vähenemään radikaalisti. Ensinnäkin junamatkustaminen vähenee heinäkuun ajaksi (hip hip hurraa!) ja toiseksi meille tulee mukava yllärimuutto elokuun alussa ("ollaan jo vuokrattu teidän asunto eteenpäin, hups!"). Ihan positiivisia juttuja toisaalta, mutta hieman kauhulla jo suhtaudun siihen, tulenko löytämään lainkaan aikaa lukemiseen. Kirjahyllykin pitää pakata (ja salaa haaveilla siitä, josko muuton yhteydessä olisi hyvä tekosyy käydä vähän tutkailemassa huonekalukauppojen kirjahyllyvalikoimaa...). Lukemisen vähenemisen myötä blogikin tulee siis mitä luultavammin hiljenemään, mutta elokuussa palaan sitten taas kertarytinällä. Silloin minulla on kesälomaakin ja kyllähän sitä pitää ensi tilassa päästä lukumaratoonaaman myös uudella asunnolla ;)

Elämän väliintulosta huolimatta nyt pari sanaa Atwoodistakin. Yli veden on varsin lyhyt, mutta syvällinen kertomus naisesta, joka palaa omaan menneisyyteensä keskellä Kanadan jylhää luontoa mökkeillessään yhdessä ystäviensä kanssa. Kudelmaan liittyy muistot naisen parisuhteesta, isästä sekä naisen minuudesta. Vanhojen kalliomaalausten etsiminen limittyy naisen oman lähihistorian kanssa ja kaiken taustalla on vahvasti luonto, joka tuo sekä turvaa että arvaamattomuuta. Tarinaan yhdistyy erikoisesti myös ihminen vastaan luonto- sekä amerikkalainen vastaan kanadalainen -asetelmat.

Yli veden oli jokseenkin vaikea kirja sen kaikkien sivuhaarojen, mutta silti varsin yksinkertaisen tarinan vuoksi. Jotakin lumoavaa siinä kuitenkin oli ja taidankin haluta lukea lisää Atwoodia vielä tämän vuoden aikana. Mitä Atwoodin kirjoista suosittelisitte minulle seuraavaksi?

Kirjailija: Margaret Atwood
Luettu kirja: Yli veden (suom. Matti Kannosto)
Alkuperäinen kirja: Surfacing
Alkuperäinen julkaisuvuosi: 1972
Sivumäärä: 240
Mistä hankittu: Kirjastosta
Arvostelu: ★★★

15 kommenttia:

  1. Atwoodin viimeisimpiä en ole lukenut, mutta juuri tämä Yli veden on lukemistani Atwoodeista aika lailla ykkösijalla. Hieno teos, mutta ei tosiaan helppo ollenkaan ja saattaa vaatia jotakin tiettyä mielentilaakin, että tämän kanssa onnistuu sukeltamaan syvälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä sopi hyvin kesäiseksi luettavaksi, helpompi ehkä päästä tunnelmaan ja mieli oli sopivan avoin, kun luin tätä valoisina iltoina.

      Poista
  2. Ai että, pitääpä nyt itsekin ryhdistäytyä tämän Atwoodin kanssa. Sokeaa surmaajaa olen hipelöinyt antikvariaateissa, mutta en ole tohtinut sitä kaikkien kirjakasojen jatkoksi hankkia. Kuulostaa kyllä hyvältä tämä, itse olen vain Orjattaresi-kirjasta ja tuosta Sokeasta surmaajasta kuullut.

    Tsemppiä muuttoon! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika paksukainen tuo Sokea surmaaja on tuolla hyllyssä ja kovasti huutelee, että haluaa tulla luetuksi eikä vain ihailluksi kantensa vuoksi ;)

      Poista
  3. Orjattaresi on yksi lempikirjojani, joten sitä tuputan sinullekin, vaikka mitään muuta Atwoodilta en olekaan lukenut. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Senpä tahdonkin lukea pian! Jo pelkkä nimi (myös alkuperäinen The Handmaid's Tale) on jotenkin hurjan kiehtova.

      Poista
  4. Minunkin pitäisi tutustua tämän blogeissa kehutun Atwoodin tuotantoon, en ainakaan muista lukeneeni häneltä koskaan mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin nyt vallan innostuin, että mitä hienouksia sieltä vielä oikein paljastuukaan.

      Poista
  5. Atwood-on minullakin 'perehdy tarkemmin' listalla. Oryx-kirja odottelee kotihyllyssä, joten ehkä syksyllä. :) Tsemppiä muuttohommiin. Se on pirullista hommaa parhaimmillaankin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Jep, nyt on jo aloitettu vuosikerrostumien purkaminen, jätesäkit ovat käypää valuuttaa nyt asunnossamme... Kummasti sitä ihminen säästääkin kaikkea turhaa roinaa!

      Poista
  6. Oi, kiitos tästä, ihan outo kirja minulle tuo, vaikka Atwoodia fanitan, juuri noiden dystopioiden vuoksi, Oryx ja Crake on järisyttävä! Hänen tuotannossaan taitaa olla tosiaan monenlaista, tämä ainakin kuulostaa tosi kiinnostavalta. Mukavaa kesää muuton ja muun keskellä ja toivottavasti luku- ja blogiaikaa löytyy - sitten taas kun hyvältä tuntuu, ei stressiä näistä maailman kivoimmista harrastuksista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Järisyttävä, sehän kuulostaa mahtavalta! Kiitos samoin mukavaa kesää :) Luulen että tämä kesä tulee olemaan ihan erityinen ja säilyy muistoissa pitkään. Tosiaan, eipä näistä kivoista jutuista kannata stressiä ottaa.

      Poista
  7. Hahaa voi ei, tämän kommenttisi luettuanu tajusin, että onhan minulla hyllyssäni jo mainitsemieni Atwoodien lisäksi myös Oryx ja Crake :D No eipä ainakaan lopu hyvä lukeminen kesken, se on kiva tietää :)

    VastaaPoista
  8. Minusta Sokea surmaaja oli upea. Aloitin itse Atwoodit kirjoilla Kivettyneet leikit ja Lievää vakavampi. Ja vaikutuin niistä. Upea kuva tuo yli veden symboliikka.

    VastaaPoista
  9. Liityn täten minäkin Atwood-bloggaajiin, sillä kirjoitin juuri hänen psykologisesta romaanistaan Cat's Eye (suomennettu nimellä Kissansilmä). Kirjailija on monipuolinen; tämä teos on kerronnallisesti hyvin realistinen. Teos kosketti ja käsitteli tärkeää aihetta.

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa aina, kiitos!