torstai 14. kesäkuuta 2018

Eno Raud: Näpsäkäävät


Tämän vuoden Helmet-haasteen minulle vaikeimpiin kohtiin kuuluu kohta kahdeksan, balttilaisen kirjailijan kirjoittama teos. Myönnän suoraan, en lue kovin monipuolisesti maailmankirjallisuutta ja keskityn liiaksi amerikkalaiseen tai Amerikka-keskeiseen kirjallisuuteen. Siitä saan lähestulkoon aina kritiikkiä, kun kerron listaprojektistani. Mutta mitä sitten? Haittaako, jos keskityn siihen, joka minua eniten kiinnostaa? Tervettä on toki tehdä tutustumismatkoja myös muualle, kuten nyt vaikka eteläiseen naapuriimme.

Löysin vinkin tuon Helmet-haasteen kohdan täyttämiseen jostakin Facebookin kirjallisuusryhmästä. Lastenkirja luonnonsuojelullisella näkökulmalla kuulosti juuri täydelliseltä. Ja etenkin lyhyeltä, hah. Yllätyin iloisesti, Näpsäkäävät oli jos ei nyt riemukas, niin ei ainakaan lainkaan tylsä lukukokemus. Pidin sen absurdista meiningistä.

Alussa kolme näpsäkääpää tapaa sattumalta jätskikioskilla. Leikkokengällä näkyy varpaat kengänkärjistä, Muhvi on pukeutunut suureen muhviin ja Sammalparralla on komea naavaparta,  josta löytyy tarpeen vaatiessa jos jonkinnäköistä tarvekalua. Kellään heistä ei ole kotia eikä ystäviäkään. Muhvilla on kuitenkin pakettiauto, johon uudet ystävät lastautuvat ja aloittavat seikkailunsa.

Pian selviää, että kaupungissa on suuri ongelma. Kaikki maito ja kala menevät kissoille. Edes vauvoille ei riitä maitoa, sillä eräs vanha rouva ruokkii valtavaa kissalaumaa. Jatkuvat rekka-autojonot kuljettavat kissoille kalaa ja maitoa. Käy ilmi, että vanha rouva haluaisi ruokkia vain lemmikkikissa-Albertiaan, mutta sana on kiirinyt ja nyt rouva ruokkii koko kaupungin kissoja. Näpsäkäävät pelastavat tilanteen johtamalla kissat pois leluhiirellä harhauttamalla, mutta tulevat napanneeksi näin mukaan myös Albertin. Lopulta kuitenkin kaikki on hyvin, kaupungin kala- ja maito-ongelmat ratkaistu ja ennen niin yksinäiset näpsäkäävät ovat saaneet toisistaan parhaat ystävät.


Jokin tässä vinksahtaneessa maailmassa tosiaan vetosi minuun. Pidin siitä, että hahmot eivät olleet nättejä ja pehmoisia vaan aika kummallisia, jopa rujoja. Kissojen aiheuttama ongelma on söpö, mutta helposti verrattavissa isompiin ympäristöongelmiin. Siihen, miten viljelykasvit syötetään karjalle, joka johtaa moninkertaisiin ympäristövaikutuksiin ja paikoin nälänhätään. Koiraihmistä piristi myös se, että kerrankin kissat esitettiin pahiksina, jollaisia ne tosiaan luontoon päästessään ovat!

Näpsäkäävät täyttävät tosiaan Helmet-haasteen kohdan kahdeksan.

Kirjailija: Eno Raud
Luettu kirja: Näpsäkäävät, suom. Eva Lille, Otava 1986
Alkuperäinen kirja: Naksitrallid, 1972
Sivumäärä: 129

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentti ilahduttaa aina, kiitos!