Kaikkeen sitä... eli lukumaraton täältä tullaan!

Edellinen Murakamin juoksukirja-postaus toimiikin mainiona aasinsiltana tähän postaukseen. Heinäkuussa vietettiin kaksi kertaa blogistanian lukumaratonia ja näistä maratoneista voi lukea tarkemmin täältä. Lyhyesti ideana on käyttää kokonainen vuorokausi pelkästään lukemiseen siten, että uni- ja ruokataukoja saa toki pitää, mutta ne lasketaan myös tuohon vuorokauteen. Itse suunnittelin ajoittaa lukemisen niin, että aloittaisin suurinpiirtein puolen päivän aikaan ja lopettaisin seuraavana päivänä samaan aikaan.En vielä ole päättänyt, koska maratonini aloitan, mutta luultavasti alkuviikosta. Tulen sitten päivittämään blogia sitä mukaa, kun maraton edistyy.

Nopeasti ajatellen voisi miettiä, että onko tässä mitään järkeä. Varsinkaan jos sattuu olemaan sen verran kunnianhimoinen, että suuresta sivumäärästä on vaarana muodostua pakkomielle, tarkoituksena kun on laskea luetut sivut maratonin lopuksi. Odotan kuitenkin innolla tätä kokemusta, sillä minulla on toisinaan lukiessani keskittymisvaikeuksia. En osaa nauttia hetkestä vaan mietin, mitä muuta, tärkeämpää, pitäisi tehdä. Kokonaisen vuorokauden omistaminen vain lukemiselle voi siis tehdä minulle hyvää. Ellei sitten käy niin, että en yksinkertaisesti jaksa tai pysty lukemaan niin kauan putkeen tekemättä jotakin muuta. Mielenkiintoista joka tapauksessa!

Olen haaveillut lukumaratonista pitkään ja katselin sivusta kateellisena heinäkuun maratonareita, jonka vuoksi maratonkirjapinoni on päässyt kasvamaan aika holttittomiin mittoihin. Tietenkään en tule koko pinoa lukemaan maratonini aikana, saattaa olla että päädyn lukemaan pinosta loppujen lopuksi vain hyvin vähän teoksia. Kirjahyllyistä löytyy lisää potentiaalisia teoksia sitten, jos mikään näistäkään ei innosta. Kirjat valitsin niin, että koitin saada mukaan mahdollisimman erilaisia, lyhyehköjä kirjoja, jotta kyllästymistä ei tapahtuisi niin helposti.

- Irvingin Garpin maailma on mukana siksi, että olen ehtinyt lukemaan sitä nyt alle sata sivua ja olen ihan koukussa. Tämän uskon kiinnostavan silloinkin, jos mikään muu ei enää nappaa.
560 sivua.

- Gösta Berlingin taru (Selma Lagerlöf) on lainassa kirjastosta enkä ole ehtinyt vielä lukemaan sitä. Maratonpinoon se päätyi siksi, kun huomasin sen koostuvan selkeistä erilisistä luvuista, joita ehkä voisi lukea muutaman silloin tällöin novellityyppisesti muiden kirjojen väliin?
379 sivua.

- Jean-Dominique Baubyn Perhonen lasikuvussa on odotellut hyllyssäni pitkään. Tarina on tuttu samannimisestä elokuvasta (katsokaa!) ja en olekaan ihan varma, että onko tämä liian nyyhky maratonkirjaksi. Tämän lukemista odotan kuitenkin innolla.
113 sivua.

- Haruki Murakamin After the Quake on ehkä minua eniten kiinnostava kirja tässä pinossa. Tämän tulen lukemaan melko varmasti. Lisäksi se on englanniksi, joka tuo vaihtelua maratonille.
132 sivua.

- Aleksander Solzenitysinin Ivan Denisovitsin päivä -kokoelmasta ajattelin lukea vain nimikertomuksen. Se kuulostaa kyllä kieltämättä vähän tylsältä, mutta katsotaan. Tämä on sitä itsensä haastamisosastoa.
130 sivua.

- Todellista itsensähaastamisosastoa on myös Madame de La Fayetten Cleves'in prinsessa, joka on asustellut luonani joulusta asti, jolloin lainasin sen äitini hyllystä. Äitini hyllyssä se on ollut lukematta neljä vuosikymmentä lukuunottamatta muutamaa aloitusyritystä. Tämä onkin siis melkoinen haaste! Katsotaan onko maraton oikea hetki tähän haasteeseen tarttumiseen, ehkä tämä kirja ansaitsisi jo tulla luetuksi?
212 sivua.

- Risto Isomäen Sarasvatin hiekkaa on Murakamin ohella minua suuresti kiinnostava kirja. En vain ole ihan varma, haluanko lukea sen maratonilla vai nauttia siitä myöhemmin. Uskon näet pitäväni siitä.
320 sivua.

- Hohhohooo, valitsin myös Ian McEwania lukulistalle, nimittäin Sementtipuutarhan. Se on ainakin lyhyt...
135 sivua.

- Rosa Liksomin Hytti nro 6 sattui myös olemaan lainassa, ei välttämättä päädy maratonin aikana luettavakseni, mutta saa nähdä!
186 sivua.

- Lyhyitä kirjoja kirjastossa etsiessäni huomasin hyllyssä Saganin Tervetuloa, ikävän. Sen alkuperäinen nimi Bonjour tristesse on niin kaunis, että halusin lainata tämänkin. Tästä ei ole minkäänlaisia ennakko-odotuksia eikä tietoja, ehkä siis ihan hyvä valinta maratonille?
131 sivua.

- Sitten aivot narikkaan -osastoon! Mietin kirjastossa, mikä olisi sellainen kirja, jonka lukeminen ei tunnu lukemiselta ja päädyin suureen rakkauteeni Jukka Parkkiseen. Mukaan lähti Kalle Yrjänän kaksitoista yritystä ja Korppi ja kumppanit. Superjumitukseen (ja ihan vain maratonin ulkopuoliseen lukemiseenkin) lainasin Muumeja! Sarjakuvaklassikot 2-4. Japanilaisista muumeista en oikein perusta (kesätyö muumimaailmassa ei edesauttanut tätä...) mutta alkuperäiset muumisarjakuvat ovat puhdasta rakkautta ja luulen, etten edes ole lukenut näitä kaikkia!

- Supervillikorttina täyteen lukujumitukseen vielä Myyrä puhemiehenä, joka sisältää lähinnä kuvia. Myyrä <3

Että sellainen pino! Nyt vain odottelen sopivaa hetkeä ja kohotan maratonkuntoa kevyellä verryttelyllä. Te kokeneet maratonarit ja muutkin, mitä mieltä olette lukupinostani? Suosikkeja tai inhokkeja?