torstai 17. huhtikuuta 2014

Henri Charrière: Vanki nimeltä Papillon


Voi voi, bloggaamattomien kirjojen pino sen kuin kasvaa vaan. Täytyy varmaankin jossakin kohtaa purkaa sumaa lyhyellä koontipostauksella, muuten lukemattomat kirjat pääsevät unohtumaan ja sitähän en kaikessa tavoitekeskeisyydessäni halua...

Vanki nimeltä Papillon on ollut kesken koko kevään. Odotin kirjalta paljon ja aloinkin lukea sitä innoissani, mutta into lopahti kuin seinään. Taas se tuli ilmi: toiminta ei ole juttuni. Mitä enemmän sattuu ja tapahtuu ja mitä enemmän kirjassa on toimintaa, sitä vähemmän jaksan keskittyä. Vanki nimeltä Papillon oli sinänsä ihan kiinnostava vankilapakoseikkailu, mutta se vain oli niin täynnä toimintaa, jatkuvaa haahuilua paikasta toiseen, pakoa, uusia paikkoja ja tapahtumia ja ihmisiä, että en vaan jaksanut pysyä kärryillä.

Vanki nimeltä Papillon on osittain omaelämäkerrallinen tarina siitä, miten vanki, jota kutsuttiin perhostatuointinsa takia Papilloniksi (perhonen), pakenee, joutuu kiinni, pakenee ja niin edelleen. Papillon on tuomittu murhasta, jota hän ei ole tehnyt. Hänen seikkailunsa ovat sen verran uskomattomia, että lukija - ja ilmeisesti myös kaikki muut kirjan lukeneet - pohtii, että nyt taisi Charrière pistellä vähän omiaan. Kirjailijan onkin sanottu yhdistelleen kuulemiaan kaskuja, tarinoita ja juttuja omiin kokemuksiinsa.

Vanki nimeltä Papillon oli toki ihan kiintoisa matka vankilamaailmaan. Charrière käyttää eloisaa kieltä (köntti, hyi) ja kirjan henkilöt ovat monipuolisia ja uskottavia. Jatkuva vapaudenkaipuu ja kapinointi ärsyttivät, eikä Papillon oikein voittanut sympatoitani puolelleen. Olen kuitenkin ihan tyytyväinen, että sain kirjan lopultakin luettua. Sitä paitsi tämä oli melkoinen jättipotti lukuhaasteisiin osallistumisen kannalta, sillä osallistun kirjalla sekä Vive la France -haasteeseen, Hei me lusitaan -haasteeseen että Lukuiloa Perhoslaaksossa -haasteeseen.

Kirjailija: Henri Charrière
Luettu kirja: Vanki nimeltä Papillon
Alkuperäinen kirja: Papillon
Alkuperäinen julkaisuvuosi: 1969
Sivumäärä: 514
Arvostelu: ★★

16 kommenttia:

  1. Tätä kirjaa olen välillä yrittänyt kirjastosta tavoitella tuota Lukuiloa Perhoslaaksossa -haastetta ja Keskisuomalaisen sadan kirjan listaa silmälläpitäen. En kuitenkaan ole saanut käsiini. Vähän pelkään, että kirja ei ole minun juttuni, mutta täytyy yrittää jossain vaiheessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä luulin että tämä olisi saattanut olla juttuni, harmi ettei niin kuitenkaan ollut.

      Poista
  2. Minun pitäisi ehdottomasti lukea tämä. Lainasin tämän kerran anoppilasta ja viihdyin sen parissa hyvin kunnes hämmästyksekseni osa 2 alkoi samalla tavalla kuin osa 1, ilmeisesti kirja oli joku maanantaikappale, sillä ensimmäinen osa oli siinä kahteen kertaan. Loppuosa jäi siis lukematta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho! No, positiivista kuitenkin se, että huomasit tuon virheen, etkä vaan miettinyt että onpa itseään toistava kirja ;)

      Poista
  3. Luin kirjan nuorena, kauan sitten toisessa galaksissa, ja siitä jäi hyvä maku.

    Muistaakseni Schaffnerin ohjaama elokuvakin oli ihan hyvä, mutta saattaa olla, että elokuvat, joissa Steve McQueen laskee tiilenpäitä, menevät päässäni sekaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkäpä toisessa galaksissa tämä olisi ollut minustakin parempi ;) Moni tuntuu tuntevan tämän elokuvana, pitänee itsekin perehtyä joskus.

      Poista
  4. Minä fanitan kaikkia vankilapako-leffoja tai tv-sarjoja yms, mutta yhtään aiheeseen liittyvää kirjaa en ole lukenut. Tämä voisi olla kiva kokeilu. =D

    VastaaPoista
  5. Muistan törmänneeni tähän kaiken maailman 100 kirjaa, jotka jokaisen pitäisi lukea -listauksilla, mutta en ole vielä koskaan kohdannut ketään, joka olisi tämän ottanut puheeksi. Ei ole minullakaan lukujonon kärjessä;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, jos joskus on olo että haluaa lukea jotakin oikein tylsää toimintaa, tämä voisi olla ratkaisu siihen olotilaan.

      Poista
  6. Lukupinosta löytyy tämä kirja ja nyt tekisi mieli lukea se heti, noh toivottavasti loman aikana ainakin.

    VastaaPoista
  7. Minun lukukokemukseni oli kutakuinkin samanlainen kuin sinulla kun aikoinani luin tätä kirjaa. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, hyvä etten ole ainoa joka oli tätä mieltä ;)

      Poista
  8. Minulle Papillon on ollut tärkeä jo murrosiässä. Aikuisena ehkä vielä enemmän.
    Epäilijöille; Olen istunut Espanjassa(siellä Papillon kuoli) hänen vakiopöydässään, ihmisen kanssa joka istui oikeesti Papillon kanssa.

    VastaaPoista
  9. Paras kirja minkä olen koskaan lukenut ja olen lukenut paljon.

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa aina, kiitos!