lauantai 3. syyskuuta 2016

112 osumaa: sarjakuvataiteilijan päiväkirja (Milla Paloniemi)


Milla Paloniemi lienee suurelle kansalle tutuin rumia puhuvista siileistään. Minä en ole koskaan oikein innostunut siileistä, mutta kuitenkin olen fanittanut Paloniemeä jo vuosia. En vaan osaa -sarjakuvablogi on kuulunut vakiolukemisiini jo pitkään. Se on ihastuttanut ja koukuttanut minut avoimuudellaan. Olen seurannut blogin kautta Paloniemen elämää niin tiiviisti, että hän tuntuu jotenkin kovin tutulta. Siksi odotinkin kovasti uutta kirjaa, 112 osumaa: sarjakuvataiteilijan päiväkirja, joka koostuu suurimmaksi osaksi näistä blogisarjakuvista.

Paljon kirjassa olikin jo tuttua, mutta kirjan muodossa putkeen luettuna jo tututkin kohdat tuntuivat erilaisilta. Millan tarina on polveileva, värikäs ja tapahtumarikas. Siinä on iloa, surua ja suurta ahdistusta, koko tunteiden kirjo. Piirustustyyliltään vaihtelevat sarjakuvat lomittuvat hyvin yhteen ja korostavat matkan tuntua. Millan vuosi 2015 maaliskuusta joulukuuhun on melkoista aallokkoa, ihmissuhdesotkua, onnettomuutta ja itsensä löytämistä.

Paloniemen sarjakuvista paistaa läpi suuri herkkyys ja juuri tuo herkkyyden kuvaus oli itselleni kirjan parasta antia. Samaistuin voimakkaasti Millan tunteisiin, vaikka oma elämäni onkin varsin erilaista ja Millan ahdistuksen syyt ovat hyvin kaukana omistani. Humoristisia hetkiä tarinaan toivat miesten esittäminen eri eläiminä, siiliä ei sentään näkynyt. Kirjaa lukiessani ihmettelin myös Paloniemen rohkeutta. Vaatii aikamoista pokkaa julkaista näin henkilökohtainen teos koko kansan luettavaksi ja ihmeteltäväksi. Aika harva uskaltaisi avata päiväkirjansa näin julkisesti, epäilen.

Ahmin kirjan yhdeltä istumalta ja kokemus oli yllättävänkin raskas. Kun kirjan on lukenut, päällimmäisenä on lopulta tunne siitä, että haluaisi antaa Millalle ihan valtavan suuren halauksen.

Kirjassa tosiaan koetaan suuria tunteita, siksi vedän Helmet-haasteessa yli kohdan "kirjassa rakastutaan".

Kirjailija: Milla Paloniemi
Kirja: 112 osumaa: sarjakuvataiteilijan päiväkirja
Vuosi: 2016
Kustantaja: Arktinen Banaani
Arvostelu:  ★★★★

7 kommenttia:

  1. Minä pidin piirrostyylien vaihtelusta: ne tosiaan kuvasivat tunteikasta matkaa hyvin. Ylipäätään Paloniemi tuo sinkkuuden, ihastumisen ja rakkauden löytämisen aiheuttamia tunteita hyvin esille. Itse puuduin hieman teoksen toisteisuuteen, vaikka toisaalta, ihastumiset tietysti kestävät ja tunteet toistuvat riippumatta siitä, haluaako niin käydä.. En tiedä, olisiko omaan lukukokemukseeni auttanut se, että teosta olisi lukenut pienempinä palasina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teoksen ahmiminen teki lukukokemuksesta raskaan, ehkä tosiaan pienemmissä paloissa se olisi ollut helpompi.

      Poista
  2. Kiitos vinkistä! Pidän Paloniemen piirustustyylistä kovasti ja tuota päiväkirjaa olen joskus myös lukenut, laitan tämän listalle.

    VastaaPoista
  3. Kiitos suosituksesta! Sarjakuvia haluaisin lukea enemmän, joten Milla Paloniemi menee harkintaan.
    Liityimme lukijaksi :)

    Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa, tervetuloa seuraamaan blogiani! :) Sarjakuvia on itsekin tarkoitus lukea enemmän, ovat jotenkin jääneet taka-alalle viime vuosina.

      Poista
  4. En tiiä, onko jotenkin tahditonta kommentoida oman kirjansa arvostelua, mutta haluaisin vain kiittää tästä, kun tuli vastaan googletellessa! Hieno kuva myös! <3

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa aina, kiitos!