maanantai 6. tammikuuta 2014

Mary Shelley: Frankenstein


Jatkoin palapelin tekemistä Hemingwayn loputtua kuunnellen Mary Shelleyn Frankensteinia. Palapeli eteni kahdeksassa tunnissa mukavasti ja tarina onnettomasta Frankensteinista ja hänen luomastaan vielä onnettomammasta hirviöstä lumosi ja vakuutti minut täysin. Lumoavuudessa suurena tekijänä oli se, että kertojana toimi lapsuuden sankarini, itse herra Phileas Fogg, ei kun siis mahtava ääninäyttelijä Eero Saarinen.

Myös tämä kirja hyötyi varmasti siitä, että kuuntelin sen äänikirjana. Itseanalyysiä suoritettuani voin todeta, että kun musiikki on minulle äärettömän tärkeää, suorastaan elinehto, ei sinänsä ole kovin yllättävää, että myös äänikirjat toimivat minulla niin hyvin. Aion siis jatkossakin kuluttaa aikaani niiden parissa! Kirjaston cd:t ovat mukavia ja ilmaisia, mutta kätevimpiä olisivat puhelimeen ladattavat mp3-tiedostot. Kyselisinkin, mitä nettikauppoja suositte äänikirjojen ostamiseen. Missä on parhaat valikoimat ja edullisimmat hinnat?

Annan tavoin minäkin hämmästyin siitä, että Frankenstein ei ollutkaan hirviön nimi vaan hirviön luojan nimi. Herra Frankenstein on nuori luonnonfilosofiasta, alkemiasta, elämän ja luonnon mysteereistä kiinnostunut mies. Hän tutkii alan kirjallisuutta ja tulee uppoutuneeksi liian syvälle synkkiin ja arveluttaviin harrastuksiin, jonka tuloksena hän saa synnytettyä elämää tyhjästä. Hän luo ihmistä muistuttavan, jättimäisen, kammottavan ruman hirviön, jonka saa herätettyä henkiin. Hirviö katoaa yöhön ja Frankenstein luulee, ettei tule enää näkemään tuota luomaansa hirvitystä. Oletus osoittautuu kammottavalla tavalla vääräksi ja tuo olio tulee tuhoamaan Frankensteinin täysin.

Frankenstein on kuuluisa kauhugotiikkaa edustava klassikko, jonka kauhuelementit olivat hienostuneita, taitavia ja vertahyytäviä. Itse kauhu ei kuitenkaan ole romaanin tärkein ansio, vaan lähinnä kiinnostavuutta lisäävä tekijä. Itsekin luonnontieteilijänä pidin tietenkin paljon Shelleyn lukuisista viittauksista luontoon ja luonnontieteisiin. Maisemien kuvailu oli toisinaan lähes henkeäsalpaavaa ja Frankensteinin ja hänen ystävänsä luonnonilmiöihin liittyvä innostus oli samaistuttavaa. Ajalleen tyypillisesti teoksessa jumalan osuus oli myös suuri ja luonnon suhdetta jumalaan ja toisaalta ihmisen suhdetta luontoon ja jumalaan käsiteltiin rivien välissä. Frankeinstein eksyy pahasti kielletylle alueelle luodessaan uutta elämää ja leikkiessään jumalaa.

Shelleyn romaanin viesti on selvä: ihmisen ei pidä mennä liikaa sörkkimään asioita, jotka eivät hänelle kuulu. Romaania kuunnellessani ajattelin monesti kloonausta, geenien manipulointia ja muuta toimintaa, joka 1800-luvun alussa olisi varmasti kuulostanut melkoiselta scifiltä. Frankensteinin ajankohtaisuus olikin hätkähdyttävää. Näennäisen hyvällä tieteellisellä kokeella saattaa olla arvaamattomat vaikutukset, kuten Frankenstein sai kokea kovan kautta.

Ihmisen asema luonnossa ja hänen moraaliset velvoitteensa ja vastuunsa olivat kuitenkin vain pieni osa Frankenstein-romaanin erinomaista pohdintaa. Kammottavin ja koskettavin teema oli erilaisuus ja sen sietäminen. Frankensteinin hirviö oli pohjimmiltaan hyvä ja kiltti. Kaikki kohtaamiset ihmisten kanssa, miten hyviä hänen aikeensa olivatkaan, johtivat aina ihmisten väkivaltaan ja hyökkäykseen hirviön kammottavan ulkomuodon takia. Hirviö on pohjattoman yksinäinen, hylätty, kaikesta ulkopuolinen, onneton ja masentunut. Myös tässä Shelley osuu nykyaikaisenkin lukijan hermoon hämmästyttävän hyvin.

Ihmisen moraali, vastuu, oikeustaju, suvaitsevaisuus ja suhtautuminen luontoon laitettiin halki poikki ja pinoon siten, että en voi uskoa tämän romaanin olevan jo lähes kaksi sataa vuotta vanha. Ainoa hieman häiritsevä tekijä teoksessa oli sen lukuisat kehyskertomukset, jotka lienevät ajalle ominaisia. Myös ylitsevuotava tunteellisuus, pyörtyilevät naiset ja voihkivat miehet kielivät vanhahtavuutta, mutta Eero Saarinen sai kaikki ait ja voitkin kuulostamaan luontevilta ja kauniilta.

Frankenstein oli niin erinomainen klassikkoromaani, että jos et ole tätä vielä lukenut, tee se heti kun mahdollista!

Kirjailija: Mary Wollstonecfraft Shelley
Kuunneltu kirja: Frankenstein (suom. Paavo Lehtonen)
Alkuperäinen kirja: Frankenstein
Alkuperäinen julkaisuvuosi: 1818
Kesto: 8 tuntia
Mistä hankittu: Turun Nummen kirjastosta
Missä ja milloin luettu: Kotona palapeliä kootessa 2.- 4.1.2014
Arvostelu: 

12 kommenttia:

  1. Olen täysin koukussa ElisaKirjan äänikirjoihin. En ehkä valikoiman puolesta (en ole vertaillut), mutta palvelun iPhone-app on niin helppo ja toimiva, että en vaihda :) Tarjouksien kautta olen testaillut itselleni tuntemattomia kirjailijoita ja genrejäkin, mitä ei tulisi tehtyä muutoin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. PItääpä käydä tutustumassa. Nuo appsit tuntuvat olevan hyvin käteviä, omaan puhelimeeni ei juuri sellaisia saa, kun käyttiksenä on symbian.

      Poista
  2. Hah, pitäisi ryhtyä lukemaan klassikoita, sillä en ole tainnut lukea kuin muutaman vaivaisen klassikoksi luokiteltavan teoksen. Erilaisuus ja sen sietäminen ovat aina ajankohtaisia teemoja, ja niitä voisi käsitellä kirjallisuudessa enemmänkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Klassikkojen lukeminen todellakin kannattaa, useimmat niistä ovat olleet erittäin hyviä tai vähintäänkin lukemisen arvoisia :)

      Poista
  3. Minä olen lukenut kerran po. kirjan ja minusta se tuntui aika pitkäveteiseltä. Olisin kaivannut lisää äksyilyä ja vähemmän tunnekuohujen vatvomista. Tiedän kyllä, että monet ovat kirjan lukeneet useita kertoja ja katselleet aiheeseen liittyvät elokuvat.

    Koska olen aikoinaan kuunnellut paljon kuunnelmia, ymmärrän että luenta voi upota huokoseen paremmin kuin itse lukeminen. Radiosta tuntuu nykyään tulevan ihan kivasti luentaa. Varsinkin klassikoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä ole muuten tullut ajatelleeksikaan, että radiostakin voisi koittaa löytää kuunneltavaa, kiitos vinkistä! :)

      Poista
  4. Tää oli kyllä aivan mahtava lukukokemus, kun peilaa siihen mitä tältä odotin. Olen iloinen, että koulun puitteissa tähän oli vihdoin tartuttava. :) Itse annoin tälle neljä pistettä, mutta en kyllä ihmettele antamaasi pistemäärää lainkaan, on tämä sen verran vaikuttava teos. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enpä minäkään olisi tätä varmaan lukenut, ellei se olisi listalla oleva klassikko. Tämä projektini onkin valtavan antoisa, kun tulee tutustuttua niin upeisiin kirjoihin.

      Poista
  5. On aivan pakko kiittää arvostelustasi. Sen verran kauan olen jahkaillut Frankensteiniin tarttumista, mutta nyt lähiaikoina se on tehtävä. Sait kiinnostukseni heräämään; sinulla on mielenkiintoinen blogi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen erittäin lämpimästi! :)

      Poista
  6. Kiitos linkittämisestä! Hauska kuulla, etten ole ainoa, jolla on ennen teoksen lukemista ollut samanlaisia harhakäsityksiä siitä, keneen teoksen nimi viittaa :D

    Heh, minua kovasti nauratti tuo kohta "pyörtyilevät naiset ja voihkivat miehet kielivät vanhahtavuutta, mutta Eero Saarinen sai kaikki ait ja voitkin kuulostamaan luontevilta ja kauniilta." Aika hyvin kiteytetty :D Minua ne voit ja ait ja kaikki se suuri tunteiden vuodatus hieman häiritsi, vaikka tavallaanhan se kuulosti hienolta. No myönnetään, kyllähän minäkin voihkin ja aihkin suurten tunteiden edessä :D Kuinkakohan monta kertaa olen omaan blogiinikin kirjoittanut, "voih/ah kuinka ihana kirja" tai vastaavaa :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin tunnustaudun voihkijaksi :D Uskon, että jos olisin lukenut kirjan, tuo vuodatus olisi häirinnyt vielä paljon enemmän kuin kuunnellessa ne tuntuivat melkein luonnollisilta.

      Poista

Kommentti ilahduttaa aina, kiitos!