lauantai 1. lokakuuta 2016

Messutunnelmia lauantailta

Yhtään ei väsytä, mitään en myönnä! Mahtava päivä oli tänäänkin ja väkeä oli messuilla kuin pipoa.


Hot Dog on vielä lukematta, mutta se eksynee lukulistalle varsin pikaisesti. Messuilta ostimme myös vahempia Vares-dekkareita hyllymme täydennykseksi. Mäki on mahtava esiintymään ja hänen huumorinsa ja turkulaiset Vares-tarinansa uppoavat minuun kuin häkä. Ilmeisesti aika moneen muuhunkin, sillä Mäen kirjoja on myyty kuulemma jo 2 miljoonaa. Mukava oli myös kuulla, että vaikka joskus Mäki saakin kuulla toiveita siitä, että Vareksen pitäisi uudistua, ei hän kuulemma tule tulevaisuudessakaan harrastamaan ryhmäspinningiä tai luomuruokaa.


Minulla on ihan tosi paha girl crush Minna Rytisaloon! Luin tänään Lempin lähes loppuun ja luvassa on jälleen yksi hehkutusbloggaus kirjasta, miten kaunis teos. Inkeri Markkulan kirjasta Kaksi ihmistä minuutissa en ollut ennen kuullut, mutta pitänee sekin lukea, se alkoi kiinostaa ennen kaikkea luonnontieteellisen aspektinsa vuoksi.

Haastattelussa puhuttiinkin myös siitä, että luonnontieteilijät eivät kovinkaan usein ole romaaneissa päähenkilöinä. Siinä sitten mietinkin, että ehkäpä minun pitäisi kirjoittaa romaani, jossa tarinan sankari olisi maaperägeologi. Muutenkin haastattelusta tuli sellainen olo, että pitäisi kirjoittaa, tuli suorastaan huutava tarve päästä luomaan tekstiä. Rytisalo sai kirjoittamisen kuulostamaan niin ihanan helpolta! Muutaman vuoden päästähän siis minä olen messuilla kertomassa esikoiskirjastani, jossa seikkaillaan kiehtovien sedimenttien, pohjavesien ja maaperäkerrostumien maailmassa...


Itkosen haastattelua odotin hirveästi ja olihan mies ihan juuri niin ihana kuin arvelinkin. Nimmaria hakiessa sain taas fanityttöurpoilla ihan kunnolla. En pysty suhtautumaan Itkoseen ihan kovinkaan järkevästi, niin iso elämys Anna minun rakastaa enemmän  minulle oli. Olen juuri lukemassa teosta uudelleen, että se on tuoreessa muistissa, kun pääsen aloittamaan Palatkaa perhoset. Ihana oli myöskin kuulla se, että Itkonen ei pidä mitenkään mahdottomana ajatuksena sitä, että Summer Marplen tarinasta saattaisi tulla trilogia.


Tein tänäänkin hienoja löytöjä. Luulin jo eilen kolunneeni vanhat kirjat läpi, mutta silti löysin tänään Viimevuotiset ystävämme ja Saariston lapset, joita eilen en löytänyt. Kumpikin ilahdutti minua valtavasti. Kohtalo ja Varekset pääsevät mieheni yöpöydän kautta hyllyyn kaltaisiensa joukkoon, olisi minunkin korkea aika lukea tuo Howeyn trilogia. Varekset ajattelin aloittaa kronologisessa järjestyksessä, sillä olen lukenut niitä aiemmin muutamia sieltä täältä.

Huomenna en aio ostaa yhtään ainutta kirjaa!

6 kommenttia:

  1. "Huomenna en aio ostaa yhtään ainutta kirjaa!"

    No mutta eihän kirjoja koskaan voi olla liikaa! (; Mukavia messuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen täsmälleen samaa mieltä! Mutta ylipursuileva kirjahyllyparkani ei ehkä ole :D Kiitos kovasti Marika!

      Poista
  2. Ajattelin, että olisi hirveää, jos Saariston lapsista tehtäisiin uusi painos eri kansin. Eihän se voi olla kuin tuo.

    Nauti messuista!

    VastaaPoista
  3. Kaksi ihmistä minuutissa oli hyvä, kannattaa ehdottomasti lukea.

    Hassua, että olemme olleet samoissa tilaisuuksissa ja tiloissa, mutta en minä vaan sinua ole pongannut :D Tosin Mäkeä en ollut kuuntelemassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitää lukea tuo, se näyttää olevan BookBeatissakin, johon minulla on nyt kokeiluaikaa yli kuukausi. Eiköhän sen siinä ajassa ehdi lukemaan :)

      No ihan samaa ihmettelin! :D Siellä messuilla tosin oli muutama muukin...

      Poista

Kommentti ilahduttaa aina, kiitos!