keskiviikko 27. helmikuuta 2013

467. Breakfast at Tiffany’s – Truman Capote

Nyt siellä tutut ja tuntemattomat huutavat kuorossa: "Gradua tekemään siitä, hömppäkirjat ja blogi sikseen, kunnes työ on valmis!". En näemmä osaa olla lukematta kaunokirjallisuutta. Raskas työ vaatii rask... eikun siis kirjastontätimäiset huvit.

Koiranpentuni tässä esittelee teille viimeisimmän listalta lukemani kijan, Truman Capoten Aamiainen Tiffanylla. Tuohon pennun tilalle voisi yhtä hyvin kuvitella minutkin, jotakuinkin tuolta näytin lukiessani kirjaa. Vähän tylsistyneeltä, en erityisen vakuuttuneelta ja siltä, että silmät pysyvät auki juuri ja juuri.

Aamiainen Tiffanylla on luultavasti useimmille tuttu elokuvana, jossa Audrey Hepburn on kenties kauneimmillaan. Olen nähnyt elokuvan joskus kauan sitten, ehkä 90-luvun loppupuolella ja muistan siitä hyvin hämärästi jonkin ikkunakohtauksen sekä sen, että en saanut selitystä sille, miksi Moonriver-kappaleessa puhutaan Huckleberrystä. Jos joku tietää, se minulle kerrottakoot! Toinen assosiaatio on Deep Blue Something -bändin sympaattinen ja vallan mainio Breakfast At Tiffany's -biisi, joka kirjaa lukiessani soi jatkuvasti päässäni. Ja lukiessani keskityinkin välillä tekstiä enemmän miettimään, mites sen biisin alkukomppi oikein menikään ja miten se soitettaisiin kitaralla...

Aamiainen Tiffanylla on novellikokoelma, joka sisältää niminovellin, joka on kirjan pisin, sekä kolme muuta lyhyttä tarinaa. Niminovelli on vain 112 sivua pitkä, mutta jostakin syystä jouduin kamppailemaan melkoisesti sen kanssa, että pääsin loppuun asti. Teos on ollut minulla lainassa jo pari kuukautta ja olen aloittanut sen alusta kolmesti. Melkoinen työvoitto siis tämä, että saan viivata sen yli listastani.

Aamiainen Tiffanylla-pienoisromaanin päähenkilö on pinnallinen ja huikentelevainen Holly Golightly, jonka tavoitteena on päästä rikkaisiin naimisiin. Hollya kuvaillaan ja hänen tekemisiään seurataan hänestä kiinnostuneen naapurinmiehen kuvakulmasta. Vähitellen miehelle ja lukijalle selviää, että Holly ei ole lainkaan sitä, miltä vaikuttaa ja lopulta tarinan loppu on surumielinen ja onneton.

Häiritsevintä teoksessa oli se, etten kyennyt samaistumaan kehenkään tarinan henkilöistä. He olivat mielestäni joko vastenmielisiä tai häiritsevän lapsellisia. Pohdinkin samaa, mitä pohdin aikoinaan Kultahatun kohdalla: kenties teoksen ansiot ovat siinä, että se kuvaa ja jopa määrittelee amerikkalaista yhteiskuntaa tavalla, joka jää minulta huomaamatta ja jolle en osaa antaa arvoa. Loppujen lopuksi tunsin itseni vähän tyhmäksi, kun en tajunnut kirjan hienoutta ja pidin sitä tylsänä. Klassikkokirjoja lukiessa on kuitenkin aina otettava se riski, että tulee sivistymätön ja yksinkertainen olo. Älkää siis antako tämän arvosteluni vaikuttaa siihen, tartutteko joskus itse teokseen. Saattaahan olla niin, että minulta jäi nyt jotain erittäin merkittävää tajuamatta.

Kirjailija: Truman Capote
Luettu kirja: Aamiainen Tiffanylla (suom. Inkeri Hämäläinen ja Kristiina Kivivuori)
Alkuperäinen kirja: Breakfast at Tiffany's
Kieli: Suomi
Julkaisuvuosi: 1958
Sivuja: 175 (Niminovelli 112)
Mistä hankin: Kirjastosta
Missä ja milloin luettu: Helmikuussa 2013
Arvostelu: 

9 kommenttia:

  1. Upea kuva! Eikö kirjakaan kerro Huckleberrystä:(? Minua on huijattu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muppeliini oli kerrankin paikallaan;) Mä muistelinkin, että olen sun kanssa joskus pähkäillyt tätä Huckleberry-asiaa, katsottiin silloin varmaan leffaa yhdessä? Mä vaivauduin googlailemaan ja löysin pätkän (täältä http://www.songfacts.com/detail.php?id=676)

      " "My huckleberry friend" is often thought to be a reference to Huckleberry Finn, a character in Mark Twain's book Tom Sawyer. However, in his autobiography, Johnny Mercer said it was in reference to a childhood friend of his. He used to pick huckleberries with him down by a lazy river near his home in Georgia."

      Ja sitten piti vielä googlailla, että huckleberry on jonkin sortin mustikka.

      Ihmeellinen on internet!

      Poista
  2. Jännää, en tiennyt että elokuva perustuu kirjaan!
    Sinulle on muuten tunnustus: http://todellavaiheessa.blogspot.fi/2013/03/haasteita-pukkaa-joka-nurkan-takaa.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yllätyin itsekin, kun huomasin tämän listalla. Yllättävän monen kuuluisan elokuvan taustalla on kirja. Ja sehän on ahdistavaa, kun mielelläni lukisin kirjan ensin, mutta jos niin tekisi, ei koskaan ehtisi katsomaan yhtäkään elokuvaa. Kiitos tunnustuksesta!:)

      Poista
  3. Minä ole niin sivistymätön, etten myöskään tiennyt tämän olevan kirja. Elokuvasta olen toki kuullut, mutta en juuri muista siitä mitään (Paitsi että siinä näyttelee kaunis ja ihana Audrey Hepburn!!). Hmmm. minusta tämä kuulostaa ehdottoman houkuttelevalta, toivoisin, että vielä joskus voisin sen lukea. Tällä hetkellä koen miltei tukehtuvani suurten kirjamerten keskelle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä tosiaan oli hyvin lyhyt, mutta jostakin syystä silti ei yhtään nopealukuinen. Kirjan pituus ei kyllä todellakaan kerro helppolukuisuudesta mitään. Kirjamerten alle hukkuminen on tuttua minullekin, tosin nyt on lähinnä sellainen olo, että voisin hautautua onnellisena kirjojen alle, kun on lopultakin enemmän aikaa lukea kun opinnot alkavat olla kasassa.

      Poista
  4. Pakko myös kehua, että aivain ihana kuva. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helppoa ottaa hyvä kuva, kun on niin mahtava malli:)

      Poista

Kommentti ilahduttaa aina, kiitos!