237. Oranges Are Not the Only Fruit – Jeanette Winterson

Tämä kirja valikoitui seuraavaksi lukulistallani erikoisen ja mieleenpainuvan nimensä vuoksi. Kun sattumalta kirjastossa käydessäni huomasin hyllyssä ilahduttavan sanatarkan käännösversion, Ei appelsiini ole ainoa hedelmä, muistin heti, että tämä teos löytyy listalta, ja enempiä miettimättä lainasin sen mukaani. Kirjasta minulla ei siis ollut minkäänlaista ennakkokäsitystä, joka osaltaan sai aikaan myös sen, että kirjan lukeminen tapahtui ilman ennakkoluuloja ja oletusta siitä, mitä tuleman pitää. En ole koskaan ennen edes kuullut kirjailijasta nimeltä Jeanetta Winterson, eli taas viisastuttiin hiukan enemmän.

Huomasin että ilman ennakkoluuloja tai -käsityksiä lukeminen on pitkästä aikaa hyvin piristävää. Tähän saakka olen lukenut listalta enemmän tai vähemmän ennestään tuttuja teoksia, jolloin lukemiseen on jo etukäteen suhtautunut tietyllä tavalla. Pahin mahdollinen tilanne on se, että on etukäteen lukenut kirja-arvosteluja, jolloin lukukokemus muokkautuu väistämättä näiden muiden ihmisten mielipiteiden mukaan, kun tulee kiinnittäneeksi arvosteluissa mainittuihin asioihin liiallista huomiota. Mikäli olisin etukäteen tiennyt, mistä Ei appelsiini ole ainoa hedelmä kertoo, en varmaankaan olisi lukenut sitä kovin suurella innolla. Se olisi ollut vahinko, sillä teos osoittautui varsin mainioksi lukukokemukseksi.

Kirjan päähenkilö on, ilmeisen omaelämäkerrallisesti, nuori Jeanette-tyttö, joka on kiltti, pidetty ja tärkeä osa yhteisöään, uskonnollista pikkukaupunkia. Jeanetten asema yhteisössä kuitenkin muuttuu radikaalisti, kun hän rakastuu tyttöön. Uskonnollisessa perheessä ja yhteisössä, jossa on vain yksi tapa elää ja ainoa hedelmä on appelsiini, Jeanette joutuu kohtaamaan tämän tuomittavan tekonsa seuraukset ikävällä tavalla. Vähitellen kuitenkin myös tilanteeseen jyrkimmin suhtautuvan Jeanetten äidin on todettava, että ei appelsiini ole ainoa hedelmä, että myös omissa asenteissa voi olla uudelleenarvioinnin ja joustamisen varaa.

Kirja on mielenkiintoinen tutkielma ihmisten asenteista ja tiukan uskonnon aiheuttamista yhteiskuntanormeista. Taidokkaan teoksesta tekee se, että välillä synkistäkin tapahtumista huolimatta kerronan pohjasävy on positiivinen. Traagisten tapahtumien koomisuus korostuu välillä niin, että naurahdin pari kertaa kirjaa lukiessani jopa ääneen. Yllätyin että kirja, jonka aihe ei ole mielestäni kovinkaan kiinnostava, voi loppujen lopuksi olla hyvinkin mukava lukukokemus. Tulinkin siihen lopputulokseen, että kirjoja pitäisi useammin lukea ilman ennakkokäsityksiä, jolloin lukeminen on yllätyksellisempää ja mieli on avoimempi.


Kirjailija: Jeanette Winterson
Luettu kirja: Ei appelsiini ole ainoa hedelmä (Suom. Raija Mattila)
Alkuperäinen kirja: Oranges are not the only fruit
Alkuperäinen julkaisuvuosi: 1985
Sivuja: 230
Mistä hankin: Kirjastosta
Missä ja milloin luettu: Kotona, 9. - 11.1
Arvostelu: ★★★