lauantai 31. tammikuuta 2015

Tammikuun äänikirjat

Tammikuu on lusittu ihan näillä näppäimillä, jihuu! Tammikuun työmatkakävelyillä kului kolme äänikirjaa. Jäin miettimään tuota kirjojen määrää ja sitä, että miten paljon oikein kävelenkään. Laskutoimitusten jälkeen tulin siihen tulokseen, että tammikuun työmatkakävelyjen kilometrisaldoksi tuli hiukan alle 90 kilometriä. Ei siis mikään ihme, että olen äänikirjojen suurkuluttaja. Tässä lyhyesti noista kolmesta työmatkojen ilosta.

Jarkko Sipilä: Luupuisto


Kuva: Elisa kirja
Ostin Elisa kirjan uuden vuoden tarjouksista hyvin halvalla Jarkko Sipilän Luupuiston (ostin kun halvalla sai, ihan rehellinen hinnan perusteella tehty heräteostos). Dekkari oli ihan mukiinmenevä, eniten nautin poliisin työn kuvauksesta, joka vaikutti aidolta (Sipilähän on rikostoimittaja ja siis varsin perehtynyt aiheeseen). Parasta kirjassa oli poliisihallinnon muutoksien kuvaus, valtion säästötoimien kritisointi, poliisivoimien leikkaukset ja etenkin lause, joka kuului tyyliin "Kun valtio säästää, siinä ei kuluja mietitä". Word!

Miinusta annan (muuten hyvän lukijan) rasittavasta tavasta saada kaikki naiset kuulostamaan hempeiltä idiooteilta, pöh. Sipilää voisin kyllä lukea enemmänkin. Luupuisto oli Sipilän Takamäki-sarjan 14. romaani, ehkäpä voisin lukea sarjaa alusta.

Kirjailija: Jarkko Sipilä
Luettu kirja: Luupuisto (2014)
Lukija: Veikko Honkanen
Mistä hankittu: Oma ostos Elisa kirjasta
Arvostelu: ★★★


Jouni Hynynen: Rakkaudella Hynynen


Kuva: Like
Hynynen ei tainnut loppujen lopuksi ilahduttaa työmatkojani (paitsi silloin kun hän pilkkasi Radio Novaa) vaan lähinnä ärsytti. Mutta se nyt oli tiedossa jo etukäteen. Hynynen provosoi, kritisoi, ärsyttää ja kyseenalaistaa rokkiäijän itseoikeudella. Hän kertoo totuuden naisista ja elämästä yleensäkin juoden samalla äänekkäästi (olutta, se vaikutelma tehtiin hyvin selväksi) ja kaikesta ärsytyksestä huolimatta minun oli todettava, että kyllä minä silti vaan fanitan Hynystä ja varsinkin hänen bändiään. Vaikka se yksi tietty Ruisrock-floppi aika hyvin veikin kunnioitukseni bändiä, vaan ei sen musiikkia, kohtaan.



Kirjailija: Jouni Hynynen
Kirja: Rakkaudella Hynynen (2007)
Lukija: Jouni Hynynen
Mistä hankittu: Kirjastosta
Arvostelu: ★★


Linda Olsson: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja

Kuva: Gummerus

Tätä kirjaa minulle on joskus suositeltu täällä blogissa (pahoitteluni, en muista kuka tämän suosituksen antoi, joka tapauksessa kirja on myös kaikkien aikojen paras kirja -listalla) ja ilokseni löysin sen äänikirjana kirjastosta. Ihana Seela Sella tarinoi minulle kävellessäni ja ihastuin kirjan runollisuuteen. Tarinassa nuori kirjalija Veronika asettuu syrjäiseen taloon kirjoittamaan kirjaansa. Naapurissa asuu outo vanha nainen, jota kyläläiset kutsuvat noidaksi. Veronika kuitenkin suhtautuu ennakkoluulottomasti ja uteliaasti tähän naiseen, Astridiin. He ystävystyvät ja vähitellen paljastuu, että naisilla onkin enemmän yhteistä kuin olisi voinut uskoa, he ovat molemmat menettäneet elämässään paljon ja jakavat saman tuskan.

Kirja oli ennen kaikkea kaunis, mutta se oli myös lohduttava, syvällinen ja hieno muistutus siitä, miten tärkeää on välittää ja olla ennakkoluuloton. Kirja ei ollut minulle mikään napakymppi, mutta se tarjosi paljon ajateltavaa ja loppupuolella muutamat kylmät väreetkin. Suosittelen, jos joku ei ole tätä vielä lukenut.

Olsson asuu nykyisin Uudessa-Seelanissa, mutta on alkujaan ruotsalainen, joten otan kirjalla pisteen Ruotsille Pohjoismaat-haasteessa

Kirjailija: Linda Olsson
Luettu kirja: Laulaisin sinulle lempeitä lauluja (suom. Anuirmeli Sallamo-Lavi)
Alkuperäinen kirja: Let me sing you gentle songs (2005)
Lukija: Seela Sella
Mistä hankittu: Kirjastosta
Arvostelu: ★★★

4 kommenttia:

  1. Minä en ole koskaan kokeillut äänikirjoja. Pitäisi korjata tämä rike! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ohhoh! Todellakin pitää! :D Äänikirjat ovat olleet aina sydäntäni lähellä, lapsena niitä tuli kuunneltua todella paljon ja aina elämäntilanteen mukaan aikuisenakin. Nyt kun kävelen päivittäin lähes 1,5 tuntia työmatkoja, on mahtavaa viihdyttää itseään äänikirjoilla. Niitä tosiaan ehtii kuuntelemaan melkoisen monta kuukaudessa...

      Poista
  2. Olssonin kirja on minulle hyvä vinkki, joten kiitos siitä. :) Äänikirjoina olen viime aikoina kuunnellut niin paljon dekkareita, että jokin muukin alkaa jo vähitellen maistua.

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa aina, kiitos!