Messutunnelmia perjantailta

Ishiguroa ei näkynyt...

No niin, ensimmäinen päivä on taputeltu. Ensimmäinen päivä on aina vähän hakemista ja haahuilua ja totta kai kirjaostokset lähtevät aina myös lapasesta. Koululaisia oli ahdistavan paljon ja heistä ahdistavan moni ei osannut tippaakaan käyttäytyä. Myös sellaisen huomion tein, että ruokapuolen fiilis muuttui kuin seinään, kun koululaiset lähtivät. Maistiaisia ja hymyjä alkoi irrota ihan eri tyyliin. Paras hetki kirjamessuhaahuiluun taitaakin olla perjantaina se hetki, kun koululaiset ovat lähteneet, mutta muuten on vielä väljää. Ihanaa on myös se, että tiedän että paljon jäi vielä näkemättä. Kaksi päivää vielä taitaa juuri ja juuri riittää...

Viron osaston kirjojen asettelu oli ihastuttava.

Tänään en seurannut haastatteluja kuin osittain. Anni Kytömäestä ehdin nappaaman kuvan. Äitini kertoi myöhemmin, että kirjailija oli kertonut käyneensä louhoksella tutustumassa pallograniittiin. Kiinnostuin mutta totesin taas, että Kultarintakin on lukematta vielä sen takia, että koin sen olevan liiankin luonnonläheinen, liikaa työstäni muistuttava. Mutta taidanpa yrittää vielä syksyllä, jos nyt hetki olisi sille parempi.

Hetken ehdin kuuntelemaan myös Kuisti-lavan keskustelua, jossa Pertti Grönholm ja Kimi Kärki keskustelivat toimittamastaan Turku Pop -kirjasta. Se pitää lukea. En ole tajunnutkaan, miten monipuolinen on Turun musiikkimaailma.

Lisäksi kuuntelin valovoimaisen Tuija Lehtisen haastattelun äidinkielen opettajien liiton osastolla. Haastattelija oli mukavan sujuvasanainen ja Lehtisen lemmikkiaiheinen novellikokoelma kuulosti hauskalta. Ja jalkani saivat hetkisen levätä.

Satakunnan osastolla oli hauska idea, langalle sai ripustaa lempimurresanansa. Alla ensin minun ja sitten siskoni tyylinnäytteet.

Ja sitten niihin lapasesta lähteneisiin messulöytyöihin... Helsingin messuilta tuttu oikeasti halpojen kirjojen osasto oli ilokseni löytänyt Turkuunkin. Lopullinen sekoaminen tapahtuikin antikvariaattiosastolla, jossa kaikki kirjat maksoivat kaksi euroa. Siitä pöydästä ostin klassikot Eliotin, Flaubertin ja Ballardin sekä omasta hyllystä puuttuneen (!!!) ikisuosikkini Anna minun rakastaa enemmän sekä yhden Harjunpään. Kalliita eivät myöskään olleet Mannin Buddenbrookit (jonka ostin osittain siksi, etten ikinä tule saamaan sitä luetuksi, jos se on kirjastosta lainassa) sekä Lindgren-kokoelmaani ihastuttamaan kaksi suurta lemppariani Peppi Pitkätossun ja Melukylän lapset. Arvoitus nimeltä Margo oli ilmainen, se lahjoitettiin messukävijöille enkä tietenkään osannut olla sitä ottamatta. Tähtiin kirjoitettu virhe ainakin oli hyvä joten ehkä tämäkin.

Sellainen (ihana) päivä tänään, huomenna jatkuu.