perjantai 4. lokakuuta 2013

Stieg Larsson - Miehet jotka vihaavat naisia (100 kirjaa -listalta)

Dramaattisesta ilmeestä huolimatta tämä muppe ei suinkaan
vihaa naisia. Varsinkaan sellaisia, joilta saa rapsutuksia tai herkkuja.

Olenkohan lukevista, aikaansa seuraavista ihmisistä viimeinen, joka lukee tämän kirjan? Muutamia vuosia sitten kaikki, siis oikeasti ihan kaikki, puhuivat Stieg Larssonin Millenium-trilogiasta ja etenkin sen ensimmäinen osa Miehet, jotka vihaavat naisia nostatti valtavan mylläkän. Puhumattakaan siitä mylläkästä, jonka saivat aikaan trilogian pohjalta tehdyt elokuvat. Kaiken sen mylläkän keskellä minä vaivuin taas itselleni tyypilliseen "en varmasti lue, kun se on nyt muodissa"-itsepetokseen. Kuluikin siis lähes kymmenen vuotta ennen kuin minä päädyin sattumalta lainaamaan tämän teoksen kirjastosta ja, kuinka ollakaan, pidin siitä ihan valtavan paljon.

Mikael "Kalle" Blomkvist (Astrid Lindgren -viittaus alussa sai minut heti uskomaan, että tämä taitaakin olla hyvä kirja) on fiksu ja sympaattinen mies, toimittaja joka heti teoksen alussa kuitenkin tuomitaan herjauksesta ja kunnianloukkauksesta. Ennen vankilatuomionsa alkamista hän saa toimeksiannon Henrik Vangerilta, iäkkäältä vaikutusvaltaiseltaVangerin sukufirman entiseltä johtajalta. Mikaelin näennäinen tehtävä on kirjoittaa Vanger-suvun historiikki, mutta todellinen tehtävä on selvittää Vangerin sukulaistytön Harrietin katoaminen. Henrik uskoo, että Harriet on murhattu, sillä tyttö oli mystisesti kadonnut vuonna 1966 ja kaikki merkit viittaavat henkirikoksen todennäköisyyteen.

Näistä lähtökohdista kehittyy mielettömän taitavasti etenevä, jännittävä, hirvittävä ja henkeäsalpaava tapahtumaketju, johon liittyy muun muassa poikkeuksellisen kiinnostava hahmo, sosiaalisesti onneton hakkerinero Lisbeth Salander. Sekä tietenkin joukko niitä miehiä, jotka vihaavat naisia. En ole ihan hiljattain koukkuuntunut mihinkään muuhun kirjaan yhtä voimakkaasti kuin tähän. Miehet, jotka vihaavat naisia herätti tietyssä mielessä myös ärtymystä, nimittäin ärtymystä siitä, miten oli pakko hoitaa myös oikeaan elämään liittyvät velvoitteet, eikä vain voinut uppoutua kirjan maailmaan ja saada lopultakin selville, mitä tapahtui Harretille. Aion ehdottomasti lukea trilogian loputkin osat, tämä oli yksinkertaisesti loistava!


Kirjailija: Stieg Larsson
Kirja: Miehet jotka vihaavat naisia (suom. Marja Kyrö)
Alkuperäinen kirja: Män som hatar kvinnor
Julkaisuvuosi: 2005
Sivuja: 611
Mistä hankin: Vaasan pääkirjasto
Missä ja milloin luettu: Syyskuun loppupuoli 2013
Arvostelu: ★★★★

14 kommenttia:

  1. Hih, minäkin olen joskus vähän tuollainen "no kun kaikki tykkää, niin minä en nyt ainakaan tykkää!". Taidan olla juuri sellainen tämän trilogian suhteen. Tai en minä ainakaan jaksanut lukea tätä ensimmäistä osaa muistaakseni kolmeakymmentä sivua pidemmälle. Ei lähtenyt sitten yhtään. Ja minä jätän todella harvoin kirjoja kesken! Toki minua kuitenkin kiinnosti sen verran, että katsoin leffat, kun ne tulivat tv:stä, mutta en minä tainnut sittenkään ymmärtää sitä hohkaamista. =D Ihan katsottavat juu, mutta ei mitään ihmeellistä minusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuolla asenteella kyllä usein menettää monta hyvää asiaa elämästä! Tämä alkoi kyllä ehkä vähän hitaasti, mutta heti kun murhatutkimus alkoi, olin aivankoukussa.

      Poista
    2. Ja täällä kolmas, joka kiertää "kaikkien suosikit" varsin kaukaa. Johtunee siitä, että Da Vinci -koodista en tainnut päästä ensimmäistä kappaletta pidemmälle eikä Harry Potterkaan kiinnostanut. Olin ilmeisesti jo liian vanha ja ensimmäinen kirja tuntui lapsellisesta, tai sen alku oikeastaan. Tämän Miehet... tosin luin loppuun, koska olihan siinä jotain jännitystä, mutta totesin kovin epäkiinnostavaksi ja tylsäksi. Toisia en edes yrittänyt, koska jo elokuvien perusteella juoni vaikutti minusta aika epäuskottavalta. Eka leffa nyt sentään oli vielä ihan ok.

      Poista
  2. Miehet jotka vihaavat naisia koukutti myös minut todella pahasti. Onneksi pystyin lukemaan kirjan melko putkeen. Kakkososakin oli suht koukuttava, viimeinen osa oli puolestaan pienoinen pettymys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla, että ainakin kakkososassa on odotettavissa yhtä mukavaa koukuttumista.

      Poista
  3. Minullekin kävi niin, että muu elämä alkoi haitata harrastusta ja ärsyynnyin, kun piti pitää taukoja... Viime vuosien koukuttavimpia kirjoja. Suorastaan ahmin koko trilogian putkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hankala kyllä, kun elämä tulee tällaisten tärkeiden asioiden väliin :D

      Poista
  4. Olen nähnyt vain ensimmäisen elokuvan, jonka jännittävästä juonesta pidin, mutta ai että päähenkilöt Blomkvist ja Lisbeth ärsyttivät minua :D Sen takia ei kirjat oikein kiinnosta...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tämän vuoksi kirja pitää AINA lukea ennen elokuvaa! Harmittavan usein tästä tulee kyllä lipsuttua, lisää tästä heti seuraavassa blogipostauksessani...

      Poista
  5. Minä en ole lukenut (ainakaan vielä) tätä sarjaa, mutta se ruotsalainen elokuvasarja vakuutti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole noita elokuvia nähnyt, mutta heti kun olen lukenut kaikki kirjat, aion ehdottomasti katsoa ne!

      Poista
  6. Hui, olin melkein ehtinyt jo unohtaa tämän trilogian! Luin tämän ensimmäisen osan joskus jo pari vuotta sitten loppuun eräällä pitkähköllä junamatkalla ja muistan, että se yö oli sangen viihdyttävä, kun en malttanut edes yrittää nukkumista tämän vuoksi... Jostain syystä toisen osan lainaaminen kuitenkin sen jälkeen jäi. Ehkä silti joskus palaan näiden pariin, olisi ihan hauska tietää, mitä seuraavissa osissa käy.

    Täytyy muuten todeta, että ihailtavan kunnianhimoinen tavoite sinulla! 1001 kirjaa ei ole ihan kauhean vähän, mutta toivottavasti saat kaikki joskus vielä luettua :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy varata vähän paremmin aikaa seuraavan osan lukemiseen, ettei sitten tarvitse taas ärsyyntyä, kun pitää hoitaa arkielämän velvoitteita siinä lukemisen ohella.

      Kiitokset! Ihan hyvällä alulla tämä projektini on, mutta tulee luultavasti vaikeutumaan koko ajan, suunnitelmana on että tylsät voi aina jättää eläkepäivien iloksi;)

      Poista
  7. Minä kävin tämän juuri lainaamassa :). Enkä ole katsonnut elokuvaakaan, tai yhtään niistä.

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa aina, kiitos!