Lisää yllätyksiä kohtasin, kun pääsin syventymään kirjaan enemmän. Ensinnäkin juoni, joka oli toki tuttu ennestään ja sen vuoksi kohtalaisen ennalta-arvattava, tarjosi mukavia yllätyksiä. Eniten kuitenkin yllätti se, miten mahtavan tarkkanäköinen psykologinen tutkielma kirja olikaan!
En ole tarpeeksi virkeässä tilassa analysoidakseni teosta sen tarkemmin tai etenkään käsitelläkseni sitä joltakin uudelta kantilta. Tämän vuoksi totean vaan sen, jonka kaikki jo tietävät, että Jekyll ja Hyde käsittee ihmisen pimeää puolta ihastuttavan raadollisesti ja leikittelee sillä ajatuksella, mitä tapahtuisi, jos ihmisessä oleva paha saataisiin eristettyä ja siirrettyä kokonaan toisaalle. Mitä tämä paha saisi aikaan ja mihin kaikkeen se johtaisi? Onko paha välttämätöntä, ihmiseen oleellisesti kuuluvaa?
En ole ihan varma, kummasta pidin enemmän, Aarresaaresta vai Jekyllistä ja Hydestä. Siitä ainakin tulin vakuuttuneeksi, että Stevenson oli fiksu jätkä. Ja että haluan kokoelmiini paljon vanhoja kirjoja, tämä ystävältäni lainassa ollut nide on pehmeäkantinen, vuonna 1945 painettu ja voi miten nautinkaan sen elämää nähneiden, hauraiden sivujen kääntelystä. Toivottavasti nuo lukuisat pokkarit, joita liian usein päädyn ostamaan (viimeksi viime viikon lopulla sorruin Suomalaisen kirjakaupan pokkaritarjoukseen, vaikka olin jo iloinnut, että tällä kerralla joukosta ei löydy kolmea pokkaria, jotka haluaisin...) päätyvät joskus tällaisiksi rakastetuiksi ja arvostetuiksi vanhoiksi aarteiksi. Vähän vaikea kuvitella, mutta aina voi toivoa.
Eksyin sivupoluille, mutta loppukaneettina totean, että lukekaa Jekyll ja Hyde, se kannattaa! Kaikille teille blogistanian lukumaratoniin 10. tai 24.7 osallistuville vinkiksi, että tämä oli vieläpä vaatimattoman lyhyt ja nopealukuinen klassikko.
Kirjailija: Robert Louis Stevenson
Luettu kirja: Tri Jekyll ja Mr Hyde (suom. Ruth Wathén)
Alkuperäinen kirja: The Strange case of Dr Jekyll and Mr Hyde
Alkuperäinen julkaisuvuosi: 1886
Sivuja: 150
Mistä hankin: Lainassa ystävältä
Missä ja milloin luettu: Vaasassa 7.7.2013
Arvostelu: ★★★★
Tämä kirja on klassisen goottilaiskauhun lukulistallani, ja olen jo vaikka kuinka kauan halunnut lukea tämän, mutta en vieläkään ole saanut aikaiseksi. Hyvä että oli hyvä kirja :D
VastaaPoistaListan hyvä puoli on juuri siinä, että tulee tartuttua tällaisiin klassikoihin, joiden lukeminen ei välttämättä muuten tulisi edes mieleen:)
PoistaMuistan, kun luin tämän muutama vuosi sitten, ja se yllätti minutkin ihan positiivisesti, vaikka perusjuoni oli tuttu jo etukäteen.
VastaaPoistaTosi hienot retrokannet tuossa vanhassa painoksessa! :)
On kyllä aivan mahtavat, vanhat kirjat <3
PoistaOlen lukenut tämän jo kahteen kertaan ja pidän ihan tavattomasti. Pienestä sivumäärästään huolimatta Stevensonin teoksessa on yllättävän monta tasoa. On dekkaria, on sairaskertomusta, on kauhua ja on dekadenssia jajaja...
VastaaPoistaAarresaareen pitäisi vielä tutustua. Itsemurhaklubikin oli loistava.
Ja merkittävyyttä vaan lisää se, että teos on niin vanha, tästä on varmasti monet myöhemmät kirjailijat ottaneet vaikutteita, samoin kuin Aarresaaresta.
PoistaItsemurhaklubiiin pitääkin tutustua, kiitos vinkistä!
No nytpä avautui mullekin vasta Aarresaari yhteys, että :D Sen sentään joskus teininä lukenut, tän perusteella pitää tämäkin opus lisätä hetimiten luettavien klassikoiden listalle :)
VastaaPoistasalappa