tiistai 14. tammikuuta 2014

Haruki Murakami: 1Q84-trilogia (listan ulkopuolelta)

Yöllä oli satanut lunta ja 1Q84 kiipesi ihmettelemään sitä liukumäen päälle. Kuita ei näkynyt, ei edes yhtä.

Olen useampaan otteeseen kertonut, miten rakastan Murakamin Kafka rannalla -kirjaa. Odotukseni olivatkin valtavan korkealla Murakamin pääteoksena pidetyn vuosien 2009 ja 2010 aikana kolmessa osassa julkaistun 1Q84:n kohdalla. Monet Kafkasta pitäneet kertoivat pitäneensä myös 1Q84:sta joka sai odotukseni entistä korkeammalle. Olin törmännyt kirjastossa sarjan kaikkiin osiin englanninkielisinä ja houkutus olisi ollut kova kirjojen lainaamiseen saman tien. Olin kuitenkin päättänyt, että haluan lukea 1Q84:n suomeksi. Luin viime kesällä Murakamia englanniksi (Wind-up bird ja After the Quake) ja jo senkin takia halusin lukea välillä suomeksi. Lisäksi kun olin lukenut suomeksi myös Kafkan, arvelin että suomenkielisenä kirja saattaisi lumota minua enemmän ja iskeä syvemmälle. Siksipä odotin ensinnäkin sitä, että kaikki osat ilmestyivät ja sitten sitä, että ne suomennettiin. 1Q84-odotteluhuuma oli siis pitkä ja kärsivällisyyttä vaativa. Pyysin koko trilogian joululahjaksi ja onnekkaana sen sainkin, joten joululomani kului onnellisissa merkeissä paksujen Tammen keltaisen kirjaston Murakami-tiiliskivien parissa.

Lukemisen lomassa koitin kertoa miehelleni, mistä kirja kertoo. Huvituin itsekin hyvin epämääräisestä ja kummallisesta selityksestäni ja totesin, että 1Q84:sta ja Murakamia yleensäkin on täysin mahdotonta kuvailla ja määritellä. Murakamin lumo piilee unenomaisessa tunnelmassa, viehättävän oudoissa tapahtumissa ja arkisessa mutta absurdissa maailmassa eikä niinkään juonessa tai tapahtumissa. Jos minun pitäisi perusteellisemmin kuvata 1Q84:sta ja niitä palikoita, joista se koostuu, sanoisin ehkä jotakin tämänkaltaista:

On Tengo, televisiolupatarkastajan poika. Kookas, tunnollinen, rauhallinen mies. On Aomame, itsepuolustusopettaja, joka on viettänyt lapsuutensa osana uskonnollista yhteisöä, pieni ja poikamainen nainen. Nämä kaksi ovat aina olleet ulkopuolisia ja ympäristönsä kummeksumia. He ovat tunteneet kymmenvuotiaina, olleet samalla luokalla ja pitäneet toisiaan hetken kädestä. Tuo hetki liitti Tengon ja Aomamen ikuisesti yhteen ja kumpikin on kaksikymmentä vuotta rakastanut vain toista, vaikka he eivät ole tavanneet tai edes etsineet toisiaan.

On ilmakotelot, uskontokultti, rinnakkaistodellisuus, Esson tiikeri, moottoritien hätäuloskäynti, kaksi kuuta, liukumäki. On Kissojen kaupunki, sairaalassa makaava kuolemaa tekevä mies, joka samaan aikaan käy ovien takana huutelemassa televisiolupatarkastajan pelotteluja, pikkuväki, ukkosmyrsky ilmän jyrinää. On  Janačekin Sinfonietta ja Proustin Kadonnutta aikaa etsimässä. On outo teinityttö Fuka-Eri, seksuaalisia hyväksikäyttöjä, rakkautta, murhia, yliluonnollisia tapahtumia ja tavallista, tylsää ja normaalia, mutta niin kovin vinksahtanutta arkea.

1Q84 oli hidas, mutta niin sen kuului ollakin.
1Q84 oli tapahtumaköyhä, mutta niin sen kuului ollakin.
1Q84 oli näennäisen juoneton ja pohjattoman omituinen, mutta niin sen kuului ollakin.
1Q84 oli ihana, täydellinen ja pääsi lähes tulkoon samalle tasolle Kafkan kanssa. Ei aivan, sillä ensimmäisenä Murakaminani Kafka tulee aina olemaan ykkönen.

Rakastan sitä tunnetta, joka minut valtaa, kun luen Murakamia. Kun nostan katseeni luettuani kirjan, on käsittämättömän vaikeaa ymmärtää, että ympärilläni olevat ihmiset eivät kokeneet samaa kuin minä. Että lukemani teksti oli vain tarinaa. Murakamissa on jotakin käsittämättömän maagista, jota en ihan täysin koskaan halua ymmärtääkään. Haluan vain kertoa yhä uusille ihmisille, miten uskomattomia kirjoja tämä mies kirjoittaa.


Kirjailija: Haruki Murakami 
Luettu kirja: 1Q84
Alkuperäinen julkaisuvuosi: 2009 - 2010
Sivumäärä: 782 + 446
Mistä hankittu: Joululahjaksi siskolta
Missä ja milloin luettu: Kotona joululomalla kuusen kynttilöiden loisteessa 25.12.2013 - vuoden 2014 ensimmäiset päivät
Arvostelu: 

6 kommenttia:

  1. Hieno kirjoitus Marile ja viimeisen kappaleen suhteen jaan niin täysin sun fiilikset. Itsekin aina ajattelen, että ihmiset jäävät ihan hirveän paljosta paitsi, jos eivät lue Murakamia. Facebookissa muuten on (tai on ainakin ollut joskus) ryhmä nimeltä "Haruki Murakami is almost God". Murakamihurahtaneita on ympäri maailmaa!!!

    Itse sain juuri loppuun Ruth Ozekin romaanin 'A'tale for the time being' ja arvaas mitä, tuon luettuani 1Q84 avautui mulle ihan uudella tavalla. Suorastaan tärisen innostuksesta. Bloggaan Ozekista lähipäivinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi mikä ryhmä, kuulostaa just eikä melkein minulle sopivalta! Oi kuulostaa mielenkiintoiselta, odottelen innolla postaustasi :)

      Poista
  2. Kävin tutkimassa FB:ssä tuota Murakami-ryhmää ja en tiedä, mitä sille on tapahtunut. Ennen ryhmään kuului huomattavan paljon porukkaa ja olin itsekin sen jäsen. Nyt oli jäljellä vaan tynkäryhmä, joka ei ollut edes aktiivinen ja olin näemmä pudonnut koko ryhmästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oho! No mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että Murakami on melkein jumala ;)

      Poista
  3. Haluaisin niiiin lukea nämä kirjat koska Kafka rannalla on yksi parhaimmista kirjoista joita oon lukenut! Mutta kirjastossa oon ainoastaan nähnyt kolmos osaa, 1&2 on aina lainattu. Noh, onneks on Norwegian Wood odottamassa hyllyssä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varausta vaan heti! Tämä täytti kaikki odotukset, vaikka ne olivatkin käsittämättömän korkealla Kafkan vuoksi. Minäkään en ole lukenut vielä Norwegian Woodia ja nyt on sellainen olo, että tahdon säästellä sitä. Koska mitä sitten teen, jos ei ole enää yhtään Murakamia lukematta?

      Poista

Kommentti ilahduttaa aina, kiitos!