En edes tiedä, miten on mahdollista, etten ole lukenut Hobittia. Sormusten herran ahmin joskus yläasteikäisenä ja pidin siitä paljon, tietenkin. Näyttäkää minulle ihminen, joka ei ole pitänyt Sormusten herrasta! Jo Hobitti-elokuvaa katsoessani, mutta etenkin kirjaa lukiessani, minulla oli välillä sellainen tunne, että tarina oli välillä erittäin tuttu, vaikka olinkin melko varma siitä, etten ole lukenut kirjaa aiemmin. Siskoni arveli, että meillä on joskus ollut lainassa Hobitti äänikirjana ja olen saattanut kuulla siitä joitakin kohtia ohimennen. Etenkin Klonkun arvoitukset tuntuivat valtavan tutuilta. Olen siis ollut alitajuntaisesti kiinnostunut Hobitista ja tutustunut siihen luultavasti jo ennen kuin luin Sormusten herraa.
Hobitti oli Sormusten herraa kepeämpi, tarinamaisempi ja ehkä nuoremmalle lukijakunnalle suunnattu. Ihana kääpiöjoukko, sympaattinen hobitti ja jännittävät seikkailut, sitä on Hobitti. Eihän tästä nyt vaan voinut olla pitämättä. Lukemassani kirjassa oli Tolkienin alkuperäiskuvitus, seuraavaksi voisin lainata Tove Janssonin kuvittaman version. Se on varmasti myös upea!
Ensimmäinen elokuva käsitti kirjan 200 ensimmäistä sivua. Kirja on vain 328 sivua pitkä ja niinpä odotan mielenkiinnolla, miten kaksi viimeistä trilogian osaa on venytetty, tai siis toteutettu.
Kirjailija: J.R.R Tolkien
Luettu kirja: Hobitti eli sinne ja takaisin (suom. Kersti Juva)
Alkuperäinen kirja: The Hobbit or There and Back Again
Alkuperäinen julkaisuvuosi: 1937
Sivuja: 328
Mistä hankin: Vaasan Palosaaren kirjastosta
Missä ja milloin luettu: Junamatkoilla huhtikuussa 2013
Arvostelu: ★★★★
Hihii hienovaraisesta tosiaan :D
VastaaPoistaNäin tosiaan leffan tuntematta kirjaa tarkemmin, mutta siitäkin huolimatta tuli mieleen, että leffan tekijoilla on ollut jotakuinkin sellainen ajatus taustalla että "hei, toi sormusten herra ei enää oikein tuota, mitä jos tehtäis uusi leffa, tai no saman tien trilogia!".
Mä myös pidin esim. tulipallokäpyjen heittelyä jotenkin huvittavan toimintaleffamaisena, mutta kohtaus oli aika samankaltainen myös kirjassa niin annoin anteeksi:P Ja toisaalta kyllä uskon, että jo pelkästä Smaugista saa ihan katsomisen arvoisen kokopitkän leffan, että ei se venyttäminen sinänsä oikeastaan haittaa.
Nytpä pääsee sitten ainakin pätemään kahdessa seuraavassa leffassa, kun on lukenut kirjan;)