Muriel Barbery: Siilin eleganssi

Surullisiin kirjoihin pitäisi laittaa kansiin varoitukset. Tiedättehän siihen tupakka tappaa -tyyliin. Iso parkuva punainen naama varoittaisi etukäteen meitä itkupillejä surullisesta sisällöstä. Olin kuullut paljon hyvää Siilin eleganssista, mutta kukaan ei ollut varoittanut minua sen surullisuudesta. Silti lukukokemus jäi lopulta positiivisuuden puolelle. Kirja oli kaunis, älykäs ja filosofinen, kaikkea mitä suureen maailmanmenestykseen kirineeltä romaanilta voi odottaakin.

"Rouva Michelissä on siilin eleganssia: ulospäin hänestä törröttää oikea piikkien suojamuuri, mutta minusta tuntuu että sen alla hän on samalla tavalla salaa hienostunut kuin siili, näennäisen penseä ja omissa oloissaan viihtyvä pikku eläin - mutta suunnattoman elegantti." 

Pariisilaisen hienostokerrostalon ovenvartija Renée Michel on ihastuttava hahmo. Tolstoista, klassisesta musiikista ja hurmaavasta maalaustaiteesta nauttiva nainen tekee kaikkensa, että talon asukkaat näkevät hänet juuri sellaisena kuin ovenvartijat yleensä on totuttu näkemään: jurona, sivistymättömänä ja yksinkertaisena. Yksi lempirunoistani on Kirsi Kunnaksen Tunteellinen siili, joka soi päässäni useasti kirjaa lukiessani. Siellä piikkikuoren alla myös rouva Michelin hellyys piili.

Renéen ohella kirjan tarinaa kerrotaan 12-vuotiaan tytön näkokulmasta. Paloma asuu samassa talossa, nauttii kulttuurista, älykkäistä ajatuksista ja maailman havainnoimisesta. Lisäksi hän on päättänyt tekevänsä itsemurhan. Taloon muuttaa uusi, kiehtova asukas ja lopulta Paloma huomaa Michelin salaisuuden. Paloman päiväkirjamerkinnät pullistelevat sellaisia fiksuja ja filosofisia ajatuksia, että kirjasta voisi kehystää useammankin huoneentaulun.

Lopulta Siilin eleganssi oli täydellinen kertomus ystävyydestä ja rakkaudesta. Lukuiset kulttuuriviittaukset olivat tietenkin myös mieleeni. Kirja oli todella runsas, mutta kuitenkin temmoltaan rauhallinen ja sellainen, että yksittäisiä oivalluksia ehti mutustelemaan ja sulattelemaan ennen kuin tarinassa siirryttiin eteen päin. Ja se surullisuus, no, olisihan sen pitänyt jo ennakkoon arvata. En yhtään ihmettele, että moni mainitsee Siilin eleganssin lempikirjakseen ja löytyypä se myös Kirjabloggaajien kaikkien aikojen paras kirja -listalta.

Kirjailija: Muriel Barbery
Luettu kirja: Siilin eleganssi (suom. Anna-Maija Viitanen)
Alkuperäinen kirja: L´Élégance du hérrison (2006)
Sivumäärä: 374
Mistä hankittu: Joululahja parin vuoden takaa
Arvostelu: ★★★★