torstai 31. joulukuuta 2020

Lukuvuosi 2020 paketissa

On perinteisen lukuvuosikatsauksen aika! Lähes kymmenen vuotta olen koonnut tämän vuosiyhteenvedon, jossa listaan kaikki luetut kirjat ja muistelen vähän menneitä. Ihan yhtä monta kertaa olen aloittanut jutun kirjoittamisen vasta uudenvuoden aattona ja ihan yhtä monta kertaa kironnut itseäni ja vannonut, että seuraavana vuonna kokoan ja linkittelen kirjat juttuun jo pitkin vuotta. Tästä voisimme päätellä, että minä en tule tämän(kään) asian suhteen mystisesti muuttumaan joksikin paremmaksi versioksi itsestäni. Ehkä siis tarinan - ja tämän vuoden - opetus voisi olla, että näillä mennään, minä olen minä ja se on ihan riittävästi. Heh, palataan siis vuoden päästä kiroamaan samaa asiaa.

Tämä vuosi oli kaikille todella outo. Minulle se olisi ollut outo joka tapauksessa, nyt eräs nimeltämainitsematon pandemia teki siitä vielä oudomman. Luin kuitenkin yllättävän paljon, tavoitteenani Goodreadsissa oli 52 kirjaa ja ylitin sen kirkkaasti lukemalla 79 kirjaa. Tässä siis tänä kummallisena vuotena lukemani kirjat mahdollisine linkkeineen, avautumista ja lopuksi vähän tilastointia. Kiitos kun olette olleet mukana tämänkin vuoden ja palataan asiaan, kun vuosi on 2021!

Tammikuu 

Aloitin vuoden perinteisesti, palapelillä ja äänikirjalla (Pottereita tuli kuunneltua enemmän kuin laki sallii). Kävin Helsingissä teatterireissulla (Medusan huone, niin hyvä!) ja Tampereella, jossa kävin pikaisella turistikierroksella mm. Tuomiokirkossa. Instagramissa koottu turkulainen lukupiiri aloitti kokoontumisen.
 
 
4) Hergé: Tintti Tiibetissä (sarjakuva)
6) Helmi Kekkonen: Olipa kerran äiti
10) Noora Vallinkoski: Perno Mega City
 
Helmikuu

Helmikuu oli vesisateinen ja ankea. Loppukuusta kävin taas Helsingissä, Behemothin ja Slipknotin keikalla. Korona jo levitteli varjoaan, mutta eipä olisi vielä arvannut, miten siinä kävisi. Vuoden ainoa keikka, hurjaa, etenkin kun vertaa kymmenien keikkojen vuoteen 2019. Voi miten kaipaankaan keikoille! Kuukauden ainoa kokonaan luettu kirja, Huojuva talo, oli rankka mutta upea.


 
Maaliskuu
 
Maaliskuusta kaikki muistavatkin sen, miten yhtäkkiä kaikki muuttui ja löysimme itsemme keskeltä dystopiaa. Mustapukuiset ministerit tiedotustilaisuudessa ovat tainneet syöpyä verkkokalvoillemme ja osaksi suomalaista historiaa pysyvästi. Jäimme pysyvästi etätöihin ja kieltämättä se oli myös helpotus. Kasvava vatsa alkoi vaikuttaa yöuniin, helpotus työpäiviin oli siis oikein tervetullut. Henkilökohtaisella tasolla maaliskuu oli hyvin merkittävä myös siksi, että silloin myytiin kotitilamme, lapsuudenkotini, ja yksi aikakausi elämässä päättyi.
 
 
12) Anni Kytömäki: Kultarinta
13) Emmi Valve: Sit kun sun naama räjähtää (sarjakuva)
16) Beth O'Leary: Kimppakämppä (äänikirja)
20) Inga Magga: Varjonyrkkeilijä

Huhtikuu

Huhtikuusta ei jäänyt mieleen oikein mitään? Oli aika paljon työstressiä, oli kevät, oli pääsiäinen (kai se oli huhtikuussa?). Kaadettiin pihalla pitkä pätkä ylikasvanutta pensasaitaa, melkoinen urakka, nukuin  paljon päikkäreitä.
 
 
23) Mia Kankimäki: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin (äänikirja)

Toukokuu

Toukokuussa alkoi vanhempainvapaa. Juhlistimme sitä näkemällä pitkästä aikaa työkavereiden kanssa ulkona luontopolulla. Vapaus ei tuntunut tippaakaan sellaiselta, mitä olin odottanut, ei kaupunkilounaita ja ihanaa yksin kotona hengailua. Sen sijaan oli jatkuva neljän seinän sisällä oleminen, seurana stressaantunut etätyöläinen, jota ei saanut häiritä. Ahdistuksissani sitten lenkkeilin kuin mielipuoli ja mm. järjestelin kirjahyllyn uusiksi ja öljysin terassin, toisaalta nukuin pitkiä päiväunia. Öljytyllä terassilla nähtiin pitkästä aikaa myös ystäviä, he tulivat yllättämään minut ja toivat herkkuja ja lahjoja tulevalle vauvalle, homma alkoi konkretisoitua.
 
 
28) Enni Mustonen: Pukija (äänikirja)
30) Daniel Cole: Räsynukke (äänikirja)
 
Kesäkuu

Niin, kesäkuu, juhannus ja juhannuksen jälkeen hurjat helteet ja minusta tuli äiti. Punaiset auringonnousut TYKSin ikkunasta, omituinen onni, huoli, uupumus, ahdistus. Sitä ennen ehdin mm. lukemaan kirjaa vuoden parhaassa ostoksessani, terassin pallokeinussa. Aika koskettavaa ja ikimuistoista oli lukea Karl Oven kokemuksia isäksi tulemisesta juuri ennen oman lapsen syntymää. Omituinen kuukausi, ei käy kieltäminen.
 

37) Henriikka Rönkkönen: Määmatka (äänikirja) 
38) Järvi, Hotti, Poppius: Error - Mielen häiriöitä
40) Satu Rämö: Islantilainen kodinonni (äänikirja)
42) Arttu Tuominen: Hyvitys

Heinäkuu

Heinäkuu se vasta omituinen olikin. Tai oikeastaan koko vuosi tästä eteenpäin. Vaikeita, loputtomia, unettomia, hankalia kuukausia, joita varjosti monikin asia. Onnen hetkiä, epätoivoa, itkua, huolta, loputtomia vaunulenkkejä, univajetta, mutta sanoinko jo onnen hetkiä.
 

44) Ami Lindholm: Vauvakirja (sarjakuva)
47) Majamaa ja Saari: Ei jälkeäkään
48) Henrik Lange: 90 klassikkokirjaa kiireisille (sarjakuva)

Elokuu

Sama kuin edellä.
 

52) Jenny Colgan: Majakanvaloa ja tuoreen leivän tuoksua (äänikirja)

Syyskuu

Sama kuin edellä. Syksyllä luin paljon sarjakuvia instan sarjakuvasyksy-haastetta varten (vaikken sitten lopulta postannut niistä kovinkaan monesta edes sinne instaan). 

 
53) Riika Ruottinen: Porno sijainen - sarjakuvia työelämästä (sarjakuva)
54) Leena Lehtolainen: Jälkikaiku (äänikirja)
57) Heli Laaksonen: Ajopuujalka
58) Tiitu Takalo: Minä, Mikko ja Annikki (sarjakuva)
61) Liv Strömquist: Prinssi Charlesin tunne (sarjakuva)
62) Jenny Lehtinen: Vaakakapina

Lokakuu
 
Sama kuin edellä, mutta ehkä jokin helpotus alkoi olla läsnä.
 
 
66) Joakim Juvelen: Ugly Monsters (sarjakuva)

Marraskuu

Sama kuin edellä.
 

67) Miika Nousiainen: Pintaremontti (äänikirja)
70) Kari Hotakainen: Tarina (äänikirja)

Joulukuu

Sama kuin edellä + juhlittin joulua.
 

76) Sayaka Murata: Lähikaupan nainen (äänikirja)
77) Elina Kilkku: Äideistä paskin
78) Elizabeth Acevedo: Runoilija X

Niin, näin jälkeenpäin loppuvuosi tuntuu olevan aika samanlaista harmaata massaa. Vuosi on ollut samaan aikaan sekä elämäni parhaita että kauheimpia. Vuoden tärkein opetus on ehkä ollut se, että silloin kun apua tarvitsee, sitä on pyydettävä ja sitkeästi pyydettävä niin kauan, että sitä saa. Yksi ihminen ei voi kantaa harteillaan ihan loputonta taakkaa, ei mitenkään. Olen joutunut käsittelemään samoja fiiliksiä kuin leikkaukseni jälkeen, jokainen on lopulta tosi yksin ja tukea ja apua ei välttämättä saa sieltä, mistä sitä luulisi saavansa, vaan jostakin aivan muualta. On myös tosi ristiriitaista, että olen sekä samaan aikaan ollut fyysisesti vähemmän yksin kuin koskaan ennen mutta henkisesti kaikkein yksinäisin. Useammassa vuosikoosteessani olen todennut, että onneksi on kirjat ja kirjaihmiset, niin totean nytkin. Ja onneksi on myös niitä vähäisiä, mutta kultaakin kalliimpia tukiverkkoja, jotka ovat pelastaneet paljon (kaiken). Onneksi on ne oikean elämän ystävät, joiden tiedän olevan henkisesti menossa mukana, vaikka emme olisikaan usein yhteyksissä. Onneksi on ne instagramista löytyneet vertaistuet, toiset korona-ajan yksinäiset tuoreet äidit ja muut, ihanat ihmiset. Melkein hävettää, miten tärkeäksi sosiaalinen media on tänä syksynä noussut - mutta miksi häpeillä! Kun ketään ei voi kuitenkaan nähdä, on upeaa että olen löytänyt tuollaisen yhteisön.
 
Tärkeää taitaa olla sekin, että vaikka tasan tarkkaan tiedän, millainen etuoikeutettu kultapossukerholainen olen verrattuna moneen muuhun, miten pystyin vain jäämään helposti etätöihin vakituisessa työssäni, miten sain maailman ihanimman vauvan ja niin edelleen, se ei silti vähennä sitä, että vuosi on ollut todella rankka ja ahdistava ja saan niin tuntea. Se että muilla on ollut rankempaa, ei tee omista taisteluistani yhtään sen helpompia. Se että vauva on tietysti maailman ihanin, rakkain ja toivotuin ei poista sitä tosiseikkaa, että (itkuisen) vauvan kanssa ilman tukiverkkoja on todella rankkaa. Jotenkin nyt on entistä helpompi taas muistaa se, että ei ikinä pitäisi olettaa. Ikinä ei tiedä, millaista toisella on, millaista yksinäisyyttä muut voivat kokea, millaisia vaikeuksia tämä poikkeuksellinen vuosi on tuonut. Sen sijaan pitäisi muistaa kysyä, että miten sinulla menee, miten jaksat, tarkoittaen siis ihan myös kaikkia muitakin kuin itseäni. Se saattaa olla kultaakin kalliimpaa.

Vuonna 2020 luin siis 79 kirjaa joista:
24 oli äänikirjaa,
11 oli sarjakuvaa.
 
76 kirjaa luin suomeksi, kolme englanniksi.
Luin ja kuuntelin paljon uudelleen vanhoja suosikkeja, mm. Hietamiehen kirjat ja kaksi ensimmäistä Taisteluni-sarjan kirjaa. Osa niistä kuuluu näihin listoihin, en laskenut niitä nyt tietystikään näihin tilastoihin uudelleen.
 
1001-listalta luin 14 kirjaa (tilanne nyt 270/1001)
Keskisuomalaisen listalta luin 5 kirjaa (tilanne nyt 95/100)
Suomalaiset suosikit -listalta en lukenut tänäkään vuonna yhtään kirjaa, tilanne edelleen 35/100 
Kaikkien aikojen paras kirja -listalta luin yhden teoksen, tilanne nyt 94/142 
 
Jos tämä vuosi on jotakin opettanut, niin ainakin sen, että elämässä ei kannata tehdä kauhean tarkkoja suunnitelmia. En siis nytkään suunnittele mitä aion lukea, vaan katson mitä tuleman pitää. Helmet-haasteen kelkkaan hypppään taas (sain muuten tämänkin vuoden haasteen loppuun eilen illalla, mutta sen koostamiseen blogin puolelle ei enää energia riitä) ja toki haluaisin edistää listaprojektejani.  Erityisesti katseeni suuntautuu noihin viiteen (vain!) Keskisuomalaisen listalta puuttuvaan kirjaan. Mutta katsotaan siis, mitä ensi vuosi tuo tullessaan!

2 kommenttia:

  1. Hieno kooste, kiitos!
    Kivaa kun sinulla on blogissa noita haasteita, niiden edistymistä on kiva seurata. Ja innostuin itsekin Keskisuomalaisen listasta blogisi perusteella. :)

    VastaaPoista
  2. Ihan mahtavat "lukusuoritukset" 🌹
    Antoisaa tätä vuotta ja lisää lukunautintoja 📚

    VastaaPoista

Kommentti ilahduttaa aina, kiitos!